Suomi: Medialiiton Yle-kantelu ei ole perusteltu
Medialiiton EU-komissiolle Ylestä tekemä kantelu ei ole perusteltu, sanoo Suomi EU-komissiolle lähettämässään vastauksessa.
Media-alan yrityksiä edustava Medialiitto esittää kantelussaan, että Yle on saanut valtiontukisääntöjen vastaista uutta valtiontukea tekstimuotoisen journalistisen sisällön tarjoamiseen.
Tuki ei kantelun mukaan liity läheisesti Ylen liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin. Kantelun mukaan Ylen tekstimuotoinen verkkosisältö vääristää kohtuuttomasti mediamarkkinoita.
Lisäksi kantelun mukaan Ylen valvontaa ei olisi järjestetty asianmukaisesti riippumattomalla tavalla.
Suomi vastaa, että Medialiiton kantelu ei ole perusteltu tosiseikkojen, EU:n valtiontukisääntöjen tai Yle-lain nojalla.
– Suomen näkemyksen mukaan Ylen tekstimuotoisen sisällön julkaisu noudattaa vuonna 2022 muutettua Yle-lakia ja on EU:n valtiontukisääntelyn mukaista. Suomi ei myöskään katso, että Ylen tekstimuotoinen verkkosisältö aiheuttaisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia mediamarkkinaan, liikenne- ja viestintäministeriö kirjoittaa tiedotteessaan.
Seuraavaksi EU-komissio arvioi, ovatko Suomen esittämät vastaukset riittäviä ja päättää sen perusteella, pyytääkö se Suomelta lisäselvitystä asiaan. Valtiontukiasioiden käsittely EU:ssa voi viedä useita vuosia ja sisältää useita kirjelmöintikierroksia.
Medialiitto kanteli syyskuussa EU-komissiolle Ylen tekstinä julkaisemista verkkosisällöistä.
Medialiiton syyskuinen kantelu ei ollut ensimmäinen laatuaan, sillä liitto teki jo vuonna 2017 kantelun komissiolle Ylen tekstinä julkaistun journalistisen verkkosisällön julkisesta rahoituksesta.
Se johti Yle-lain muuttamiseen toissa vuonna. Lainmuutoksen jälkeen Ylen tekstimuotoisten juttujen julkaisua rajoitettiin, jotta se noudattaisi EU:n valtiotukisääntöjä.