Suomi ja Ruotsi askeleen lähempänä Natoa – huippukokous pääsee tänään täyteen vauhtiinsa
Madridissa sotilasliitto Naton huippukokouksen suurina puheenaiheina ovat puolustuksen vahvistaminen sekä Ukrainan sota, joihin päästäneen tänään, kun Nato-maiden johtajat istuvat yhteisen pöydän ääreen.
Merkittävä askel eteenpäin otettiin jo huippukokouksen kynnyksellä, kun Turkki teki eilen suunnanmuutoksen neuvottelujen jälkeen ja päätti tukea Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi.
Suomi ja Ruotsi hakivat sotilasliiton jäsenyyttä toukokuussa, mutta asiassa ei ole päästy aiemmin etenemään Turkin vastustuksen vuoksi. Lähiaikoina on luvassa tarkempaa tietoa, miten prosessi pääsee etenemään.
Huippukokouksessa presidentti Sauli Niinistö osallistuu tänään iltapäivällä istuntoon, johon Suomi on kutsuttu jo kumppanimaana mukaan. Presidentillä on ohjelmassa myös useita kahdenvälisiä tapaamisia.
Niinistön odotetaan tapaavan Espanjan kuninkaan Felipe VI:n, Kroatian presidentin Zoran Milanovicin ja Kanadan pääministerin Justin Trudeaun. Lisäksi on suunniteltu Niinistön, Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin ja Britannian pääministerin Boris Johnsonin yhteinen tapaaminen.
Suomen ja Ruotsin viikkoja kestänyt Nato-jumi saatiin ratkaistua lopulta nelituntisiksi venähtäneissä keskusteluissa, joihin osallistuivat presidentti Niinistö, Ruotsin pääministeri Andersson, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.
Niinistö kuvasi eilen keskustelun lähteneen liikkeelle melko vaikeasta tilanteesta. Turkin jo aiemmin esiin nostamat huolet liittyivät muun muassa terrorismin torjuntaan ja asevientiin.
Sopu kuitenkin saavutettiin neuvotteluissa ja osapuolet allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan.
Allekirjoitetussa yhteisymmärrysasiakirjassa Suomi, Ruotsi ja Turkki sitoutuvat antamaan toinen toisilleen täyden tuen kunkin maan turvallisuutta koskevia uhkia vastaan.
Niinistön mukaan Turkin kanssa saavutettu sopu ei johda muutoksiin Suomen lainsäädännössä. Hän arvioi, että yleisesti ottaen terrorismin vastainen työ tulee tehostumaan.
Sopu ei myöskään muuta Suomen nykyistä suhtautumista kurdijärjestöihin tai gülenisteihin. Euroopan unioni ja myös Suomi luokittelevat kurdien PKK:n terroristijärjestöksi. Sen sijaan EU ja Suomi eivät pidä Gülen-liikettä terroristijärjestönä, mutta Turkki on toista mieltä.
Turkin vastustelun aikana on julkisuudessa keskusteltu myös siitä, että Suomi ja Ruotsi eivät ole suostuneet luovuttamaan Turkille ihmisiä, joita Turkki pitää terroristeina.
Yhteisymmärryspöytäkirjassa ei Niinistön mukaan määritellä, kenet pitäisi luovuttaa, vaan todetaan, että on tärkeää noudattaa periaatteita, joita luovuttamisesta on Euroopan konventiossa sovittu.
Nato-polullaan Suomen ja Ruotsin odotetaan etenevän seuraavaksi liittymiskeskusteluihin. Presidentti Niinistö arvioi eilen, että etenemisen suhteen tullaan olemaan tänään viisaampia.
Liittymiskeskusteluja varten on perustettu Suomen neuvotteluvaltuuskunta, jota johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Aiemmin Nato-virkamies luonnehti keskusteluja ”vihkivalojen vannomiseksi”. Tapaamisessa on tarkoitus lähinnä varmistaa, että hakijamaa ymmärtää, mihin on sitoutumassa. Liittymiskeskustelujen ennakoidaan sujuvan nopeasti, päivässä tai korkeintaan kahdessa.
Sen jälkeen, kun Suomesta on tullut Naton tarkkailijajäsen, varsinainen jäsenyys on vahvistettava eli ratifioitava 30 Nato-maassa kansallisella tasolla. Vaiheen on arvioitu kestävän kuukausista jopa vuoteen.
Niinistön mukaan Turkin edustajilta on saatu epämuodollinen lupaus, joka ennakoi, että ratifioinnissa voitaisiin edetä ripeästi.
– Meillä on täysi luottamus siihen, että tässä aidosti edetään, Niinistö sanoi.
Lopuksi vielä Suomessa eduskunta päättää Natoon liittymisestä täysistunnossa.
Juttua täydennetty taulukolla klo. 15.57.