Stoltenberg vahvistaa Suomen ja Ruotsin saavan kutsun Naton jäseniksi Madridissa, ehkä jo tänään
Suomen ja Ruotsin kutsumisesta sotilasliitto Naton jäseniksi päätetään jo huippukokouksessa Madridissa, sanoo Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.
Päätöksen myötä kahdesta hakijamaasta tulee käytännössä Naton tarkkailijajäseniä.
Jäseneksi kutsua seuraavat liittymisneuvottelut ja niiden tuloksen ratifiointi muiden 30 jäsenmaan parlamenteissa. Aamulla kokouspaikalle Madridissa saapunut Stoltenberg arvioi myös ratifiointiprosessin etenevän nopeasti.
Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat eilen yhteisymmärrysasiakirjan, jossa Turkki lupasi tukea Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
– Teemme päätöksen tänään, tai ainakin tässä huippukokouksessa, Stoltenberg sanoi saapuessaan huippukokouspaikalle.
Jäseneksi kutsua seuraavat liittymisneuvottelut ja niiden tuloksen ratifiointi muiden 30 jäsenmaan parlamenteissa.
Stoltenbergin mukaan Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessi on jo nyt ”edennyt ennennäkemättömän nopeasti”. Ratifiointiprosessin osalta hän ei voi antaa lupauksia muiden jäsenmaiden puolesta.
– Mutta odotan myös sen etenevän melko nopeasti, koska liittolaiset ovat valmiita tekemään ratifiointiprosessista mahdollisimman nopean, Stoltenberg sanoi.
Liittymiskeskusteluja varten on perustettu Suomen neuvotteluvaltuuskunta, jota johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Huippukokouksessa presidentti Sauli Niinistö osallistuu tänään iltapäivällä istuntoon, johon Suomi on kutsuttu jo kumppanimaana mukaan. Presidentillä on ohjelmassa myös useita kahdenvälisiä tapaamisia.
Jens Stoltenberg kuvasi Madridin huippukokousta historialliseksi myös muista syistä kuin uusien jäsenten liittymisprosessin takia. Pääsihteerin mukaan sotilasliitto on vahvistamassa pelotettaan itäisellä sivustallaan ja tekemässä yhteiseen puolustukseensa suurimmat päivitykset sitten kylmän sodan.
Madridissa hyväksyttävässä uudessa strategisessa konseptissa määritellään uusiksi suhde Venäjään, joka oli vielä edellisen konseptin hyväksymisaikaan vuonna 2010 Natolle ”strateginen kumppani”.
Nyt Ukrainaan hyökännyt Venäjä tullaan määrittelemään ”strategiseksi uhaksi” Natolle.
Uudessa konseptissa mainitaan myös ensi kertaa Kiina, joka ei Stoltenbergin mukaan ole Natolle vastustaja, mutta kylläkin haaste.