Suomessa on aloitettu toimintatapa, joka lisää elinluovuttajien määrää
Suomessa on aloitettu elinluovutukset verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen, kertoo Hus-yhtymä tiedotteessaan. Tätä niin sanottua DCDD-toimintaa (Donation After Circulatory Determination of Death) on valmisteltu Suomessa vuodesta 2019.
Toiminta voi Husin mukaan tulla kyseeseen, jos vaikeasta aivovauriosta kärsivän potilaan tila ei etene aivokuolemaan, mutta hänellä ei ole paranemisedellytyksiä ja elintoimintoja pidetään yllä ainoastaan keinotekoisesti. Tällöin luovutaan tehohoidosta ja siirrytään loppuvaiheen saattohoitoon. Husin mukaan tällainen potilas voi olla elinluovuttaja verenkierron pysähtymisen jälkeen, jos hän ei ole elinaikanaan vastustanut elinluovutusta.
– Elinluovutus aivokuoleman jälkeen on ensisijainen vaihtoehto siirrettävien elinten saamiseksi. DCDD-toiminnalla voidaan kuitenkin lisätä kuolleiden luovuttajien määrää, sanoo elinsiirto- ja maksakirurgian osastonylilääkäri Marko Lempinen Husin tiedotteessa.
Aivokuolleiden elinluovuttajien määrä ei riitä kattamaan tarvittavien elinsiirteiden määrää.
Menetelmän pilotointi käynnistyi Suomessa vuonna 2021. Valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori Anna-Maria Koivusalo kertoo STT:lle, että pilotin hyvien tulosten perusteella menetelmä on nyt otettu osaksi normaalia elinluovutustoimintaa. Pilotoinnin aikana Suomessa siirrettiin 20 munuaista.
Husin tiedotteessa kerrotaan, että päätökset hoidosta luopumisesta ja elinluovutuksen mahdollisuudesta ovat aina erillisiä päätöksiä, eivätkä elinsiirtokirurgit osallistu päätöksentekoon hoidosta luopumisessa. Päätös hoidosta luopumisesta tehdään aina lääketieteellisin perustein.
Husin mukaan elinsiirtoa odottavien listalla on yhä enemmän ja yhä vanhempia potilaita. Esimerkiksi munuaissiirtoa odottaa tällä hetkellä 450 henkilöä ja dialyysihoidoissa on yli 2 000 henkilöä.
Suomessa kaikki elinsiirtoleikkaukset tehdään Helsingin yliopistollisessa sairaalassa.