Suomessa myydyssä kanelissa on myrkkyä, miksi se saa olla markkinoilla?

Moni jokaisesta keittiöstä löytyvä ruoka-aine tai mauste on yllättävän epäterveellistä, jos sopiva annosmäärä ylittyy.

Onhan tietysti vesikin vaarallista, jos sitä saa liiallisen annostuksen.

Jotkin ruoansulatukseen joutuvat aineet ovat suorastaan myrkyllisiä. Eräs myrkkyä sisältävä jokaiselle tuttu aines on kaneli.

Suomen päivittäistavarakaupoissa myydään pääosin Indonesiassa tuotettua kassiakanelia, joka sisältää 2–3 milligrammaa kumariinia per gramma.

Kumariini on maksalle myrkyllistä ainetta. Ruokavirasto ei suosittele säännöllistä kanelinkäyttöä ja varoittaa tästä etenkin pienten lasten osalta.

Kassiakanelin lisäksi Suomesta saa ceyloninkanelia, jossa on selvästi vähemmän kumariinia. Nimensä mukaisesti kyseinen lajike on kotoisin Ceylonista eli nykyisen Sri Lankan saarelta.

Ceyloninkanelin terveysedusta huolimatta pääosin tarjolla oleva kaneli on kassiakanelia.

Suomenmaa kysyi Suomen päivittäistavarakauppaa hallitsevilta S- ja K-ryhmiltä, miksi niillä on myynnissä kumariinipitoisempaa kanelia.

Kassiakanelin saatavuus on parempi ja hintataso edullisempi, S-ryhmän marketkaupan myyntipäällikkö Mikko Kovalainen kertoo.

– Harvinaisemmassa ja kalliimmassa ceyloninkanelissa kumariinipitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä. Meidän valikoimistamme löytyy sekä kassia- että ceylonkanelia.

Molempia laatuja löytyy myös K-ryhmältä.

– Ceylonkaneli otettiin valikoimiin joitakin vuosia sitten, kun asiakastoiveita siitä alkoi tulla reilummin ja tuotetta alkoi saada myös kotimaisilta tavarantoimittajilta. Ceylonkanelin osuus kaikesta kanelimyynnistä on kuitenkin vain alle 10 prosenttia, mitä selittänee osin sen tavallista kanelia merkittävästi korkeampi kilohinta, viestintäpäällikkö Helena Viinanen K-ryhmän päivittäistavarakaupasta kertoo.

Molemmat korostavat, että myynnissä oleva kaneli on sääntöjen mukaista.

– Kaikki myymämme kanelituotteet ovat EU:n ja Suomen lainsäädännön mukaisia, ja ne ovat turvallisia käyttää asetettujen turvallisten saantirajojen sallimissa rajoissa, Kovalainen sanoo.

– Ruokavirasto viittaa sivuillaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n antamaan siedettävän päiväsaannin rajaan, joka on 0,1 milligrammaa ruumiin painokiloa kohden vuorokaudessa, Viinanen toteaa.

Tämä tarkoittaa 50-kiloisella ihmisellä viittä milligrammaa kumariinia tai noin yhtä teelusikallista kanelia.

– Toisin sanoen Ruokavirasto ei ole kieltänyt niin sanotun tavallisen kanelin käyttöä, kunhan määrään kiinnittää huomiota, varsinkin jos kaneli ja kanelilla maustetut tuotteet ovat oleellinen osa omaa ruokavaliota, Viinanen sanoo.

– Valmistajat valvovat kanelin kumariinipitoisuuksia omavalvonnassaan. S-ryhmän hankintaa ohjaavat vastuullisuusperiaatteet, joiden mukaisesti ostamme tuotteita vain luotettavilta ja vastuullisilta tavarantoimittajilta. Myös me valvomme omavalvonnassamme omien merkkiemme kanelien kumariinipitoisuuksia, Kovalainen kertoo.

Kanelin käyttöä pidetään Suomessa kohtuullisena eikä yleensä säännöllisenä, jolloin EFSAn ja Ruokaviraston asiantuntija-arvion mukaan ei ole haitallista saada satunnaisesti kumariinia, Kovalainen kommentoi.

– EFSA on myös todennut, että muutaman viikon korkeammasta saannista, esimerkiksi 0,3 kilogrammaa per painokilo, ei ole haittaa. Joulun aikaan ei siis tarvitse olla huolissaan, jos kanelia syö hetkellisesti normaalia enemmän.

Makukin ratkaisee. Ceyloninkanelia pidetään maultaan hyvin mietona.