Suomen vahvat koronarajoitukset pitivät pandemian ylikuolleisuuden kurissa, mutta siirsivät tautitaakkaa eteenpäin
Koronapandemian vaikutus kokonaiskuolleisuuteen oli Suomessa pandemia-aikana vähäinen. Asiasta kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuoreen tutkimuksen perusteella.
Kokonaiskuolleisuus tarkoittaa, että tutkimuksessa on otettu huomioon muutkin kuin koronaviruksesta johtuneet kuolemat.
Suomen osalta tulokset kertovat erityisesti siitä, että koronarajoitukset olivat täällä vahvat ja niitä noudatettiin, sanoo THL:n tutkimusprofessori Tuija Leino. Niillä estettiin pandemian alkuvaiheessa niin koronasta kuin muista taudeista johtuvia kuolemia.
– Kuolleisuuden kannalta olennaista on, kuinka voimakkaita rajoituksia tehtiin ikääntyneille, jotka koronaan yleisimmin kuolivat, Leino sanoo STT:lle.
Toisaalta tiukat rajoitukset Leinon mukaan osittain vain siirsivät tautitaakkaa eteenpäin: kun rajoitukset lopetettiin, alkoivat taudit kiertää ja kuolleisuus nousi.
EU-rahoitteisen jäsenmaiden yhteistyöverkoston EuroMOMOn julkaisemassa tieteellisessä artikkelissa on tarkasteltu alkuvuoden 2020 ja kevään 2023 välistä ajanjaksoa ja siihen ajoittuneita neljää tartunta-aaltoa.
Suomessa tutkimusaikana havaittu ylikuolleisuus oli vähäistä. Ylikuolleisuutta havaittiin kuitenkin pandemia-aaltojen aikana.
Ylikuolleisuus tarkoittaa sitä, kuinka paljon enemmän kuolemia on tietyllä aikavälillä kuin tilastollisesti odotettiin.
Koronapandemian aikaista kuolleisuutta verrattiin tutkimuksessa sekä eri jäsenmaiden välillä että aikaisempien influenssakausien ylikuolleisuuteen.
Koko Euroopan tasolla vain kaksi ensimmäistä korona-aaltoa aiheuttivat enemmän ylikuolleisuutta kuin influenssa tavanomaisesti aiheuttaa. Kehitystä selittää Leinon mukaan sekä koronaviruksen muuntuminen että immuniteetin kasvu väestössä.
Kaikkein korkein ylikuolleisuus koko seuranta-ajalta laskettuna oli Kreikassa, Unkarissa ja Italiassa, joissa se oli moninkertaista Suomeen verrattuna.
Eri maiden välillä oli eroja myös siinä, mikä korona-aalto oli missäkin maassa pahin. Leino arvioi, että rajoitusten ja niiden noudattamisen lisäksi eroja selittää myös rokotusten onnistuminen, eli kohdennettiinko ne tavalla, joka esti kuolemia.
Koronavirus levisi eri maihin hieman eri tahtiin, joten esimerkiksi Suomessa oli enemmän aikaa varautua pandemiaan kuin joissain muissa maissa.
Lievempien rajoitusten Ruotsissa kuolleisuus oli ensimmäisessä aallossa korkeampi kuin Suomessa, mutta myöhäisempien aaltojen aikana ylikuolleisuus oli Suomea pienempää.
– Ruotsissa virus pääsi isoihin vanhainkoteihin ja siellä kuoltiin paljon alussa. Sitten kun meillä kuolemat alkoivat lisääntyä, Ruotsissa ne jo vähenivät, koska siellä ei ollut syntynyt sairastamisvelkaa, Leino selittää.
Tutkimuksessa tarkasteltu ajanjakso loppuu kevääseen 2023. Pandemian jäljet eivät kuitenkaan pääty siihen.
– Esimerkiksi vuoden 2023 lopussa ja vielä vuoden 2024 lopussa Suomessa selvästi oli koronan ja myös muiden infektioiden aiheuttamaa ylikuolleisuutta, Leino sanoo.
Hän arvioi, että vaikka kovat rajoitukset olivat tehokkaita ja niillä pystyttiin Suomessa estämään kuolemia, myös ylilyöntejä tapahtui. Virusta ei rajoituksilla pystytä poistamaan.
– Niin kauan kuin väestössä ei ole immuniteettia, virus pystyy tulemaan väestöön aina uudestaan.