Suomessa korkeakoulutuksen saaneet ulkomaalaiset eivät kelpaa töihin – "Onko se asenneongelma?"
Suomen korkeakouluista valmistuneiden ulkomaalaisten sijoittuminen Suomen työmarkkinoille kangertelee, ilmenee Akava Worksin STT:n pyynnöstä kokoamista tilastoista.
Korkeakoulutetuista ulkomaalaisista vain noin neljännes on selvityksen mukaan omaa koulutustasoaan vastaavissa töissä Suomessa vuoden päästä valmistumisesta. Suomalaisten kohdalla vastaava osuus on 63 prosenttia.
Selvityksestä ilmenee myös, että EU- ja Eta-alueilta tulleista 53 prosenttia kuitenkin asuu Suomessa vuoden päästä valmistumisesta. Muualta tulleiden kohdalla vastaava luku on 81 prosenttia. Tiedot ovat vuodelta 2022, jolloin vastavalmistuneiden työttömyys oli selvästi nykyistä matalampi
– Tämähän on valtavan iso haaste, arvioi Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
– Meidän korkeakoulumme vetävät tulijoita ulkomailta, ja se on erittäin hyvä asia. Mutta se, että me koulutamme Suomessa ja sitten päästämme heidät lähtemään muualle, niin tämä ei sitten enää olekaan järkevää.
Löfgrenin mielestä suomalaisilla työnantajilla olisikin nyt itsetutkiskelun paikka. Hän peräänkuuluttaa asioiden tarkastelua kokonaisuutena.
– Miksi on näin, että korkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneet muualta tänne tulleet eivät työmarkkinoilla kelpaa?
Löfgren muistuttaa, että nykyisen hallituskauden aikana on tehty muutoksia, joiden pitäisi laskea työllistämiskynnystä.
– Näin ollen olisikin nyt näytön paikka. Toivon ja uskon, että yritykset nyt alkavat palkata myös näitä ihmisiä, joilla on Suomessa suoritettu tutkinto.
Yhtenä työllistymisen esteenä pidetään puutteellista suomen- tai ruotsinkielen taitoa. Löfgrenin mielestä se ei kuitenkaan yksin riitä selittämään tilannetta.
Löfgren kiinnittää huomiota siihen, että vaikka aika monella alalla on työttömyyttä, on Suomessa myös työvoimapulaa. Samoin yritykset ja niiden edunvalvontajärjestöt toivovat työperäistä maahanmuuttoa.
– On outoa, että Suomessa suoritetut tutkinnot eivät kelpaa. Onko se sitten asenneongelma vai mitä se on, mutta kyllä meillä on paljon tehtäviä ja yrityksiä, joissa esimerkiksi työkielenä on englanti.
Paras tilanne on selvityksen mukaan ict- ja terveys- ja hyvinvointialoilla. Niillä noin 40 prosenttia ulkomaalaisista vastavalmistuneista on vähintään asiantuntijatason töissä vuotta myöhemmin. Heikoin tilanne on palvelualoilla, joissa luku on vain kuusi prosenttia. Näiltä aloilta valmistuneiden tutkinnot ovat lähinnä amk-tutkintoja ja pääosin restonomitutkintoja.
Yhtenä konkreettisena ratkaisuna asiaan Löfgren ehdottaa, että korkeakoulututkinnon suorittaneet saisivat automaattisesti pysyvän oleskeluluvan Suomeen.
– Se helpottaisi integroitumista ja tietenkin myös yhteiskuntaan juurtumista, Löfgren perustelee.
Myös suomen tai ruotsin kielikoulutukseen pitäisi hänen mukaansa panostaa ja sen pitäisi alkaa käytännössä heti, kun Suomeen tullaan.
Löfgren kertoo, että Akava tekee liittoineen työtä integroitumisen helpottamiseksi muun muassa tekemällä yhteistyötä korkeakoulujen, yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Tarkoitus on esimerkiksi lisätä yritysten tietoutta eri koulutusaloista.
– Maahanmuuttoon liittyy minusta tänä päivänä liikaa sellaista tunnepitoista höyryä suuntaan ja toiseen. Ei maahanmuutto yksin ratkaise varmasti meidän väestörakennetta. Meidän täytyisi nähdä se nimenomaan mahdollisuutena, Löfgren pohtii.
Korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Jonna Korhonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä löytää useita syitä ulkomaalaistaustaisten korkeakoulutettujen työllistymisongelmiin. Kielitaidon puute on niistä yksi, mutta yksi tekijä voi olla suomalaisia heikommat verkostot ja opiskeluaikana syntyneet työelämäyhteydet.
– Harjoittelupaikkojen saamisen ongelma ja haaste suomalaisesta työelämästä ovat kyllä hyvin keskeisiä. Ehkä sanoisin isossa kuvassa, että myös tämä suomalaisen työelämän vastaanottokyky ja moninaisuus ovat sellaisia, mitä tulisi kehittää, Korhonen arvioi.
Hän muistuttaa, että osa kansainvälisistä opiskelijoista ei lähtökohtaisesti edes aio jäädä Suomeen vaan tulee tänne vain kouluttautumaan ennen siirtymistä muualle.
Korhonen kertoo, että erot suomalaisten ja ulkomaalaisten valmistuneiden työllistymisessä ovat jatkuneet jo pidemmän aikaa ja niitä seurataan ministeriössä. Asiassa on kuitenkin tapahtunut viime vuosina positiivista kehitystä. Kansainvälisten opiskelijoiden määrää haluttiin kasvattaa jo edellisellä hallituskaudella, jolloin myös painotettiin heidän työllistymistään ja integroitumista Suomeen.
Käytännön toimia ovat kansainvälisen rekrytoinnin sekä työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton ohjelma Talent Boost ja korkeakoulujen strategiarahoituksella tehtävät toimet.
Korhosen mukaan korkeakoulut ovat myös itse tehneet viime vuosina paljon tavoitteen eteen muun muassa rakentamalla kielenoppimisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi joissakin tutkinnoissa opiskelu aloitetaan englanniksi ja päätetään suomeksi. Lisäksi on luotu esimerkiksi mentorointi- ja parityöskentelymalleja ja järjestetty erilaisia tapahtumia.
– Korkeakoululla on tässä yksi rooli, mutta kyllä se on myös työelämä, jonka täytyy sitä omaa vastaanottokykyä kehittää, Korhonen sanoo.
– Tässä vahvempi alueella tapahtuva yhteistyö työelämän, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa olisi varmasti avuksi.
Akava Worksin selvityksestä ilmenee myös, että ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoista on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Esimerkiksi viime vuonna ammattikorkeakoulujen opiskelijoista oli ulkomaalaisia 10,0 prosenttia ja yliopisto-opiskelijoista 9,6 prosenttia.
Mukana ovat kaikki koulutusasteet, eli alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste.
EU:n ja Eta-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tuli lukukausimaksut vuonna 2016, mikä näyttää vähentäneen ulkomaalaisten osuutta tilapäisesti. Tilastolukujen valossa kehitys kuitenkin kääntyi vuonna 2020 yliopistoissa ja vuonna 2021 ammattikorkeakouluissa. Erityisen voimakasta kasvu on ollut parina viime vuonna, ja myönnettyjen oleskelulupien perusteella sen odotetaan jatkuvan vahvana myös tänä vuonna.
– Kyllä se varmasti kertoo siitä, että suomalaiset korkeakoulut ovat maineeltaan hyviä ja tekevät myös työtä sen eteen, että ovat kiinnostavia opiskelupaikkoja, Löfgren arvioi opiskelijamäärien kasvua.
Tilastoista selviää myös, että viime vuonna yliopistojen ulkomaalaisista opiskelijoista jopa 77 prosenttia tuli EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta. Ammattikorkeakouluissa vastaava osuus oli 81 prosenttia.
Opiskelijoille myönnettyjen oleskelulupien perusteella kasvussa on etenkin niiden opiskelijoiden määrä, jotka tulevat Etelä-Aasiasta, etenkin Nepalista, Bangladeshista, Sri Lankasta, Pakistanista ja Intiasta.