Suomen Pankki arvioi kesäkuussa kilpailukyvyn paranevan, jos ansiotasoindeksi nousisi noin 5 prosenttia – "Se on tekninen arvio"
SAK:n ammattiliittojen palkankorotusvaatimus on viime päivinä ollut puheenaihe kahvipöydissä.
Useat ekonomistit ovat arvioineet, että kymmenen prosentin palkankorotus kahden vuoden aikana on ihan liikaa ja ettei Suomen kilpailukyky moista kestä. Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja, taloustieteilijä Essi Eerola ei ota kantaa siihen, millainen olisi realistinen tai mahdollinen palkankorotusprosentti tällä työmarkkinakierroksella.
Suomen Pankin edellisen, kesäkuussa ilmestyneen ennusteen arvio oli, että jos ansiotasoindeksi nousisi Suomessa ensi vuonna 2,9 prosenttia ja seuraavana 2,6 prosenttia, kustannuskilpailukyky paranisi hieman lähivuosina.
– Se on tekninen oletus, ei arvio siitä, mitä pitäisi tehdä tai mikä on todennäköistä, Eerola painottaa STT:lle.
Oletus perustuu siihen havaintoon, että pitkällä aikavälillä reaalipalkat nousevat suurin piirtein samaa tahtia kuin työn tuottavuus. Kilpailukyvyn paraneminen edellyttää myös, että kaikki muut muuttujat kehittyvät ennusteiden mukaan, esimerkiksi verrokkimaiden ansiokehitys.
SAK:n liitot tavoittelevat ensi vuodelle kuuden prosentin korotusta ja vähintään 150 euron nousua kuukausipalkkaan ja seuraavalle vuodelle neljän prosentin korotusta ja vähintään sataa euroa kuukausipalkkaan.
Valtiovarainministeriön (VM) syksyisen talousennusteen oletus oli, että ensi vuonna palkat nousevat 3,4 prosenttia ja seuraavana 3,1 prosenttia, minkä Suomen kustannuskilpailukyky vielä ehkä kestäisi.
– Tästä meillä on olemassa ennusteita, ja niiden valossa kilpailukyvyn säilyttävä palkankorotusten ennuste olisi Suomelle 3–4 prosenttia vuodessa. Näin ollen meidän esityksemme olisivat jonkin verran kilpailukykyä heikentäviä, sanoo SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.
– Kilpailukyky ei tällä kertaa ole se pääasia, mitä lähdetään korjaamaan, vaan keskeistä on ostovoima, hän lisää.
Kustannuskilpailukyvyssä on kyse siitä, miten kilpailukykyisiä suomalaiset yritykset ovat kansainvälisillä markkinoilla. Suomen Pankki seuraa ennusteissaan säännöllisesti, miten työn hinta ja toisaalta työn tuottavuus, eli se mitä yhdellä tunnilla saadaan aikaan, kehittyvät suhteessa kilpailijamaihin.
Tuottavuuden kehittyessä hyvin suotuisasti kustannuskilpailukyky paranee. Jos taas työn teettämisen kustannukset nousevat nopeasti suhteessa kilpailijamaihin, se heikkenee.
– Pidemmällä aikavälillä ei voi olla niin, että reaalisen työn hinnan nousu ylittää tuottavuuskehityksen ilman, että kustannuskilpailukyky ja sitä kautta työllisyyskehitys vaarantuvat, Suomen Pankin Eerola arvioi.
Yksittäisten vuosien merkitys ei hänen arvionsa mukaan välttämättä ole niin iso.
Toinen kysymys Eerolan mukaan on, millaisessa tilanteessa neuvotteluja käydään.
– Nythän tilanne on sellainen, että työllisyyskehitys ei ole ollut kovin hyvää. Se myös vaikuttaa, mitkä todennäköisesti ovat korotusten vaikutukset.
Työttömyyden mahdollinen lisääntyminen on Kaukorannankin mielestä aina huono asia.
– Palkankorotuksilla on erilaisia vaikutuksia eri yhtiöihin joka tapauksessa. Aina on niitä firmoja, joille mikä tahansa korotustaso tuntuu liian korkealta, mutta ei palkankorotuksia voi aina sen heikoimman firman mukaan asettaa.
Hän sanoo, että työmarkkinakierroksen palkankorotusten täytyy olla riittävän isot, jotta ne kompensoivat myös tulevien vuosien inflaation.
– Inflaatio tietysti jatkuu myös tulevina vuosina. Vaikka se on hitaampaa, se ei ole kuitenkaan nolla. Sen takia tarvitaan suunnilleen 10 prosentin korotuksia kahden vuoden aikana, jotta saadaan pää veden yläpuolelle ostovoimamielessä.
Kaukorannan mukaan tälle vuodelle VM:n ennustaman ansiokehityksen jälkeen jää edelleen yli 5 prosentin ostovoimakuoppa tuleville vuosille kurottavaksi.
– Aiempina vuosina kilpailijamaissa on tehty selkeästi Suomea isompia palkankorotuksia. Suomen palkkakehitys on jäänyt jo vuosia jälkeen, jos vertaa euroalueeseen kokonaisuutena.
Suomen Pankin Eerolan mukaan Suomessa palkansaajien nimellisansioiden nousu on ollut viime vuosina hieman euroalueen keskimääräistä hitaampaa, mutta koska Suomessa myös inflaatio on ollut hitaampi, reaalipalkat ovat itse asiassa viime vuosina kehittyneet varsin samaa tahtia kuin euroalueella keskimäärin.
Finanssikriisin jälkeen Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni selvästi, mutta sen jälkeen se on parantunut. Viime vuosina kustannuskilpailukyky on Eerolan mukaan pysynyt vakaana sitä kautta, että työn hinnan kehitys on ollut maltillista pikemminkin kuin, että tuottavuuskehitys olisi ollut todella hyvää.
Työn tuottavuus on kehittynyt heikosti kehittyneissä maissa ylipäätään, mutta Suomessa se on ollut vuoden 2008 finanssikriisin ja Nokian romahduksen jälkeen vielä heikompaa kuin muualla. Siihen on Eerolan mukaan monia selityksiä, joista yksi voi olla, että verrattuna OECD-maihin Suomen nuorten aikuisten koulutustaso on alkanut laskea.