Suomen kansalaisuuksia myönnettiin viime vuonna ennätysmäärä
Suomen kansalaisuuksia myönnettiin viime vuonna ennätysmäärä, Tilastokeskus kertoo.
Suomen kansalaisuuden sai viime vuonna 9 375 Suomessa vakinaisesti asunutta ulkomaiden kansalaista. Määrä on suurin itsenäisyyden aikana.
Eniten kansalaisuuksia myönnettiin viime vuonna Venäjän kansalaisille, joita oli kansalaisuuden saaneissa yli 2 000. Määrä oli 300 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Toiseksi suurin ryhmä olivat Somalian kansalaiset, joiden määrä oli yli 1 000. Kolmanneksi eniten Suomen kansalaisuuksia myönnettiin Irakin kansalaisille ja neljänneksi eniten Viron kansalaisille.
Kansalaisuuden saaneiden keski-ikä oli viime vuonna alle 30 vuotta. Kansalaisuuden saaneissa oli hieman enemmän naisia kuin miehiä.
Suomessa asui viime vuonna vakituisesti liki 105 000 sellaista kaksoiskansalaista, jotka ovat ilmoittaneet, että heillä on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin toisen maan kansalaisuus.
Enemmistö heistä, liki 85 000, oli ulkomaiden kansalaisia, joille on myönnetty Suomen kansalaisuus. Suomessa syntyneitä Suomen kansalaisia, jotka ovat saaneet myös jonkin toisen maan kansalaisuuden, oli yli 20 000.
Suurimmat kaksoiskansalaisuusryhmät vuoden 2016 lopussa olivat Venäjän (27 456), Ruotsin (7 380) ja Somalian kansalaiset (4 650).
Kaksoiskansalaisten määrä on todellisuudessa 105 000:ta suurempi, sillä Tilastokeskuksen luvuissa ovat mukana vain Suomessa pysyvästi asuvat kaksoiskansalaiset, jotka ovat ilmoittaneet toisesta kansalaisuudestaan Suomen viranomaisille.
Pysyvästi ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia, jotka ovat saaneet toisen maan kansalaisuuden, ei ole laskettu mukaan.
Mukana eivät luonnollisesti ole myöskään ne, jotka eivät ole ilmoittaneet toisesta kansalaisuudestaan Suomen viranomaisille.
Kaksoiskansalaisuuden turvallisuuspoliittiset ulottuvuudet herättivät vilkasta julkista keskustelua helmikuussa sen jälkeen, kun Yleisradio uutisoi, ettei Venäjän kaksoiskansalaisia oteta varusmiespalveluksessa enää tehtäviin, joissa varusmies voi saada turvallisuuden kannalta merkittävää tietoa.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kiisti väitteet, mutta myös alleviivasi tarvetta uudistaa lainsäädäntöä, joka säätelee kaksoiskansalaisten pääsyä sotilasvirkoihin.