Puolustusvoimien edustaja: Suomen Hornet-hävittäjien kohtalosta ei ole olemassa suunnitelmaa
Puolustusvoimat ei kommentoi pääministeri Sanna Marinin (sd.) avausta siitä, että Suomen käytöstä poistuvien Hornet-hävittäjien luovuttamisesta Ukrainaan voitaisiin käydä keskustelua.
Puolustusvoimien viestintätoimialan varalla oleva päivystäjä, komentajakapteeni Tommi Sorvari sanoo STT:lle, ettei Puolustusvoimat ole kommentoinut ylipäänsä mitään Ukrainan materiaaliapuun liittyvää.
Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen sanoi kuitenkin aiemmin Helsingin Sanomille, ettei Puolustusvoimissa ole keskusteltu mahdollisesta Hornetien luovuttamisesta Ukrainalle eikä hänen tiedossaan ole tähän liittyvää puolustusministeriön tehtävänantoa.
Suomen nykyisen Hornet-kaluston seuraajaksi ollaan hankkimassa 64 kappaletta F-35-monitoimihävittäjiä. Uuden kaluston on suunniteltu olevan täydellisessä operatiivisessa valmiudessa 2030-luvun alussa. Vanhan kaluston kohtalosta tämän jälkeen ei ole vielä päätetty.
– Tällä hetkellä sille ei ole julkista suunnitelmaa, mitä tälle kalustolle tapahtuu siinä vaiheessa, kun sitä ei enää Suomessa tarvita, sanoo komentajakapteeni Sorvari.
Sorvari huomauttaa, että uuden kaluston hankkiminen on pitkä prosessi ja koneiden lisäksi hankitaan niiden ympärille koko järjestelmä, joka sisältää esimerkiksi aseet, varaosat, huollon ja kunnossapidon. Samalla koulutetaan paitsi lentäjät myös muu asianosainen henkilöstö. Tämän järjestäminen vie vuosia.
Uuden kaluston käyttöönotto on niin ikään vuosia kestävä prosessi, jossa uudet ja vanhat järjestelmät ovat pitkään käytössä limittäin.
– Jossain vaiheessa on sitten saatu kaikki uusi hankittua, jolloin sitten vaihe vaiheelta otetaan pois käytöstä vanha kalusto, Sorvari sanoo.
Hän huomauttaa, että jokainen käytössä oleva lentokone on yksilö, jonka kunto vaihtelee esimerkiksi lentotuntien mukaan. Osa koneista voi olla tässä vaiheessa jo siinä kunnossa, ettei niistä ole kuin museoon tai muistomerkeiksi.
Hävittäjiä voidaan teoriassa myös myydä, esimerkiksi varaosiksi, mutta prosessi on hyvin tarkka ja siihen vaaditaan lupa valmistajamaalta. Myös Suomessa on tarkat prosessit siitä, mihin täältä lähtevä sotatarvike voi päätyä.
Kolmas vaihtoehto on koneiden romuttaminen.
Jos koneet ovat lentokunnossa, niiden käyttöä voitaisiin periaatteessa jatkaa myös Suomessa. Sorvari huomauttaa, että vanhentuvalle kalustolle ei kuitenkaan välttämättä saada enää esimerkiksi varaosia tai ne ovat hyvin kalliita. Samoin herää kysymys siitä, onko järkevää pitää yllä kahta erilaista järjestelmää.
– Kaikki on mahdollista, mutta kaikki myös maksaa, Sorvari toteaa.