Suomen Etyj-puheenjohtajuudesta tuli selviytymistaistelu – Venäjä ei lähde järjestöstä
Kun Suomi haki Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtajuutta vuodelle 2025, silmissä siinsi vuoden 1975 Etyk-kokouksessa syntyneen ”Helsingin hengen” – vuoropuhelun ja diplomatian – juhlavuosi.
Puheenjohtajuuden pian alkaessa suomalainen virkamiehistö ja ulkopolitiikan johto valmistautuvat kuitenkin aivan erilaiseen selviytymistaisteluun.
Tilannetta kuvaa hyvin se, että uusien kunnianhimoisten tavoitteiden asettamisen sijaan nyt kysellään, onko Euroopasta sekä Pohjois-Amerikkaan että Keski-Aasiaan ulottuvalla 57 maan järjestöllä enää mitään merkitystä.
Suomalaislähteiden mukaan relevanssia löytyy yhä ja vuoropuhelukin on jatkunut, mutta tätä nykyä se on virkamiesarvion mukaan paljolti ”myrkyllistä”.
Suurin häirikkö Etyjissä on Ukrainaan hyökännyt ja Etyjin periaatteet romuttanut Venäjä yhdessä vasallivaltionsa Valko-Venäjän kanssa.
Suuri enemmistö muista jäsenmaista on asettunut tukemaan Ukrainaa, kun taas jotkut ovat tasapainoilleet Venäjän ja länsimaiden näkemysten välillä.
Etyjistä ei voi erottaa ketään, eikä tulevalla puheenjohtaja Suomellakaan sellaisia haluja olisi. Venäjä halutaan pitää pöydän ääressä, vaikka sitten kuulemassa muilta madonlukuja oman toimintansa sääntöjenvastaisuudesta.
Joulukuun alun ulkoministerikokouksessa Maltalla Venäjän Sergei Lavrov tosin poistui salista, vaikka Yhdysvallat ja länsimaat olivat istuneet kuuntelemassa hänen syytöksiään.
– Kuunneltiin, jotta voidaan sitten vastata. Näin Suomikin toimi. Jos dialogi jätetään väliin, niin sitten Etyjillä ei ole varmaan senkään vertaa arvoa ainakaan tällaisena poliittisena johtajien kohtaamispaikkana, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kommentoi tuoreeltaan.
Lavrovin mukaan länsimaat ovat ottaneet Etyjin käsikassarakseen Venäjää vastaan, mutta Venäjä ei silti ole osoittanut aikeita erota järjestöstä.
Jäsenmaksuaan se ei ole tosin maksanut enää moneen vuoteen ja onkin arviolta 12 miljoonaa euroa velkaa Etyjille.
Venäjän perusteluna on ollut se, ettei Etyjillä ole ollut hyväksyttyä budjettia sitten vuoden 2021.
Tämä pitää paikkansa, vaikka budjetin puuttuminen johtuu paljolti Venäjästä itsestään. Viimeksi budjetin hyväksyminen tosin kaatui ainakin muodollisesti Azerbaidzhanin vastustukseen.
Aiempien vuosien määrärahojen puitteissa toimiminen on aiheuttanut rahoitusongelmien lisäksi monia hankaluuksia käytännön työlle Etyjin sihteeristössä.
Miksi sitten Venäjä haluaa roikkua mukana järjestössä, jonka kokouksissa puhutaan toistuvasti Ukrainan tukemisesta?
Ehkä selitykseksi riittää se, että Etyjistä voi olla sille hyötyä joskus tulevaisuudessa ja että ilman jäsenyyttä Moskova ei voisi estää yksimielisyyttä edellyttäviä päätöksiä.
Lavrov muistutti Maltalla Venäjän hyväksyneen Suomen puheenjohtajuuden, kun Suomi oli vielä ”puolueeton”.
– Sittemmin Suomesta on tullut Naton jäsen, mutta en usko, että meidän pitäisi tehdä siitä suurta numeroa, Lavrov vastasi toimittajille.
Suomen puheenjohtajuuden voi sanoa varmistuneen aivan viime hetkillä marraskuussa 2021. Samaan aikaan riideltiin vuoden 2024 puheenjohtajasta, johon ehdolla ollutta Viroa Venäjä ei sulattanut. Lopulta tehtävään suostui erittäin lyhyellä varoitusajalla saarivaltio Malta.
Ulkoministeri Valtonen hahmotti Suomen puheenjohtajuusohjelmaa syyskuussa Wienissä. Hänen mukaansa Suomi haluaa vaikeuksista huolimatta säilyttää ja kehittää Etyjin toimintakykyä mahdollisimman paljon.
– Kuinka synkkä nykyinen tilanne onkin, historia ei tähän lopu, Valtonen perusteli.
Etyjin synnyttäneistä periaatteista ei hänen mukaansa kuitenkaan tingitä ja Ukrainan tukeminen pysyy asialistan kärjessä myös Suomen vahtivuorolla.
Vielä kolme vuotta sitten toiveissa kajastanutta valtiojohtajien 50-vuotisjuhlakokousta ei Helsingissä siis ensi kesänä nähdä, vaan tapaamiset pidetään korkeintaan virkamiestasolla.
Päätapahtumassa heinä-elokuun vaihteessa pääosassa ovat tämänhetkisten suunnitelmien mukaan nuoriso- ja kansalaisjärjestöt.
Vuoden ensimmäinen Helsingissä pidettävä suurempi Etyj-kokous on antisemitismikonferenssi helmikuussa. Vuosittain järjestettävän konferenssin nimi on hieman harhaanjohtava, sillä se käsittelee myös islamofobiaa ja muita syrjinnän muotoja.
Vuoden mittaan ohjelmassa on lukuisia muitakin kokouksia, ja puheenjohtajan yhteydenpito jäsenvaltioihin merkitsee Etyjin ongelmista huolimatta runsaasti työtä suomalaisille virkamiehille sekä ministereille.
Joulukuun perinteistä ulkoministerikokousta ei järjestetä puheenjohtajamaassa Suomessa, vaan Etyjin pääpaikassa Itävallan Wienissä. Virallisena syynä ovat muun muassa rahan säästäminen ja ilmastosyyt eli halu välttää lentomatkustamista.
Suomea ei kuitenkaan haitanne yhtään se, että mahdollisuus ulkoministeri Lavrovin pikavisiitistä Helsinkiin ensi vuoden lopulla on jo nyt pois laskuista.