Suomalaismiesten siemennesteen laadun heikentyminen näyttää pysähtyneen – silti edelleen merkittävä osatekijä lapsettomuudessa
Suomalaismiesten siemennesteen laatu alkoi heikentyä 1990-luvun lopulla, ja se heikkeni tasaisesti vuoteen 2011 asti.
Uusimpien, vielä analysoitavana olevien tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että lasku on nyt pysähtynyt, ja suomalaismiesten siemennesteen laatu on samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten, kertoo Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Toppari.
Parhaillaan käynnissä olevassa tutkimuksessa seurataan 1 500:n vastasyntyneenä tutkitun pojan aikuisiän lisääntymisterveyttä.
Keskimääräinen siittiötiheys oli vielä vuosina 1996–1998 noin 80 miljoonaa siittiötä yhtä siemennesteen millilitraa kohden. Nyt luku on noin 50 miljoonaa siittiötä millilitrassa.
– Kun miehen siittiötiheys laskee alle 50 miljoonaan per millilitra, raskauden alkuun saaminen alkaa pidentyä. Näiden miesten osuus on lisääntynyt Suomessa huomattavasti tällä vuosituhannella. Yli puolella nuorista miehistä siittiötiheys jää alle 55 miljoonan, Toppari sanoo.
Mitä pienemmäksi siittiötiheys laskee, sitä vaikeampaa raskauden alkuun saaminen on. Jos lisäksi myös naisen hedelmällisyys on heikentynyt, on raskaaksi tuleminen hyvin hankalaa.
Naisten hedelmällisyys alkaa Topparin mukaan heikentyä jo alle 30-vuotiaana ja hyvin jyrkästi 35 ikävuoden jälkeen. Miesten lisääntymiskyky on parhaimmillaan 25–35-vuotiaana, eikä se laske yhtä jyrkästi iän myötä.
Toppari muistuttaa, että vähäisilläkin siittiöluvuilla on mahdollista onnistua raskauden alkuun saamisessa – kunhan on riittävästi aikaa yrittää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Satu Wedenoja kertoo, että noin 20 prosentilla yhteistä lasta toivovista heteropareista ainoa tahattoman lapsettomuuden syy on siemennesteen heikko laatu.
– Osatekijänä se on kuitenkin jopa 30–40 prosentilla pareista, jotka hakeutuvat lapsettomuustutkimuksiin ja -hoitoihin. Miehen ikä ei liity alentuneeseen siittiötiheyteen, ja löydös voikin tulla täysin yllätyksenä muuten terveen miehen kohdalla lapsettomuuden syitä selviteltäessä, Wedenoja huomauttaa.
Kun miehen siemennesteen laatu on heikentynyt, raskauden todennäköisyyttä voidaan lisätä inseminaatiolla, eli ruiskuttamalla siittiöitä kohtuonteloon. Jos siittiöiden määrä on huomattavan alhainen, tarvitaan Wedenojan mukaan yleensä koeputkihedelmöitys.
Koeputkihedelmöityksessä siittiö voidaan viedä mikroinjektion avulla suoraan munasoluun.
– Tämä on nykyään tärkein miehestä johtuvan lapsettomuuden hoitomuoto, Wedenoja sanoo.
Mikäli raskaus ei ala pariskunnan omilla soluilla, lapsettomuushoidoissa voidaan käyttää luovutettuja siittiöitä, munasoluja tai alkioita.
Topparin mukaan lapsettomuushoitoja saavien suomalaisten määrä ei ole lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta kokonaissyntyvyyden vähentymisen myötä lapsettomuushoidoilla syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistä lapsista on kasvanut.
Tällä hetkellä noin viisi prosenttia suomalaisista vauvoista syntyy avusteisesti, eli nämä vauvat ovat saaneet alkunsa esimerkiksi koeputkihedelmöityksen tai inseminaation avulla.