Tutkimus: Suomalaiset eivät ole varautuneet riittävästi vesikatkoksiin häiriötilanteissa

Suomalaisista alle kolmasosan kotoa löytyy riittävästi pullovettä, jota tarvitaan esimerkiksi pitkässä sähkökatkossa.

Asia selviää Suomen Pelastusalan keskusjärjestön teettämästä tuoreesta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja virolaisten varautumista häiriötilanteisiin.

Valtaosalla suomalaisista on kuitenkin kyselyn mukaan riittävästi välttämättömiä lääkkeitä ja ruokaa häiriötilanteiden varalta.

Keskusjärjestön teettämään kyselyyn osallistui verkossa kustakin maasta 1 000 vastaajaa lokakuussa 2024.

Suomalaiset, kuten muidenkin maiden vastaajat, pärjäsivät kyselyssä heikoiten veden osalta.

– Liian moni luottaa siihen, että vettä tulee aina hanasta, keskusjärjestön varautumisen asiantuntija Essi Kulju sanoi tiedotteessa maanantaina.

Suomalaisilla on kuitenkin yksi etu naapurimaihin mahdollisen vesijakeluhäiriön aikana. Suomalaisilla oli kyselyssä eniten puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita naapurimaihin verrattuna.

Puhtaalla ämpärillä vettä voi hakea tilapäisistä vedenjakelupisteistä, joita perustetaan pitkissä sähkökatkoissa ja vedenjakelun häiriöissä.

Suuri osa suomalaisista arveli kyselyssä selviytyvänsä pitkän sähkökatkon aikana korkeintaan kolme päivää. Norjalaiset arvelivat selviytyvänsä ilman sähköä kaikkein pisimpään, seitsemän päivää. Ruotsalaiset taas uskoivat selviytyvänsä toisiksi pisimpään eli viiden päivän ajan.

Suomessa, Tanskassa ja Norjassa yleinen varautumissuositus on kolme vuorokautta. Ruotsissa ja Virossa taas suositus on viikko.

Lisäksi alle puolella suomalaisista vastaajista oli paristoilla toimiva radio, joka on keskusjärjestön mukaan paras väline tiedonsaantiin häiriötilanteessa.

Suomalaisista vastaajista noin puolet piti omaa varautumisen tasoaan melko tai erittäin hyvänä. Yleisin syy puutteelliseen varautumiseen kyselyn mukaan oli, että varautumista ei ole tullut ajateltua.