Suomalainen Tiina Jauhiainen viestitteli kidnapatun prinsessa Latifan kanssa ja auttoi salakuljettamaan tälle puhelimen – nyt hän ei ole kuullut prinsessasta pitkään aikaan ja pelkää, että tälle on tapahtunut jotain pahaa
Kolme vuotta sitten suomalainen Tiina Jauhiainen aloitti kansainvälisiin uutisotsikoihin päätyneen pakomatkansa Dubain prinsessa Latifa al-Maktoumin kanssa. Prinsessa pakeni omaa alistavaa perhettään, joka oli vienyt häneltä yksilönvapaudet.
Pakomatka päätyi siihen, että Intian erikoisjoukot ottivat kiinni niin Jauhiaisen kuin prinsessankin näiden pakoveneestä ja veivät nämä Dubaihin.
Jauhiainen vapautettiin myöhemmin, mutta Latifan kohtalo on viime viikkoon asti pysynyt mysteerinä. Viime viikolla BBC julkaisi Latifan videoita, joilla tämä kertoi olevansa isänsä panttivankina ja pelkäävänsä henkensä puolesta. Hän kertoi olevansa vangittuna talossa, jossa ikkunat on tilkitty umpeen ja ovet lukittu.
– En tiedä, selviänkö tästä hengissä. Poliisi on uhannut, että olen vankilassa koko elämäni enkä näe enää koskaan aurinkoa, prinsessa kertoi videolla.
Jauhiainen on asunut monta vuotta ulkomailla ja päätyi avustamaan Latifaa, koska työskenteli tämän kunto-ohjaajana ja avustajana. Naiset ystävystyivät ja tulivat läheisiksi, niin läheisiksi, että Jauhiainen päätyi auttamaan Latifaa tämän pakoyrityksessä.
Viime vuodet Jauhiainen on työskennellyt pääasiallisesti Latifan vapautusta ajavan Free Latifa -kampanjan edustajana.
Hän kertoo nyt STT:lle, että pakoyrityksen jälkeiset kuukaudet olivat hänelle vaikeita. Hän ei kuullut Latifasta kuukausiin. Keväällä 2019 hän sai kuitenkin yllättäen viestin henkilöltä, joka halusi toimittaa hänelle viestejä prinsessalta.
– Hän teki minulle turvakysymyksiä, joiden avuilla hän pystyi varmistamaan henkilöllisyyteni.
Jauhiainen ei voinut uskoa asiaa.
– Se oli tunteiden vuoristorata, meillä oli kamalasti puhuttavaa Latifan kanssa, hän kuvaa.
Viestinvälittäjän avulla Jauhiainen sai salakuljetettua puhelimen Latifalle. Puhelimella Latifa nauhoitti myös BBC:n julkaisemat videoviestit, joista osan prinsessan vapauttamista ajava Free Latifa -liike on toimittanut kanavalle.
– Pyysimme häntä nauhoittamaan videot todistusaineistoksi. Latifa nauhoitti niitä yöllä wc:ssä. Vartijat kuvittelivat hänen olevan nukkumassa, mutta oikeasti hän nauhoitti vessassa videoita, Jauhiainen kertoo.
Jauhiaisen mukaan Latifa on kertonut joutuneensa psykologisen kidutuksen kohteeksi. Latifalle on Jauhiaisen mukaan tuotu muun muassa partakoneenteriä. Niiden tarkoituksena on ollut ilmeisesti yrittää painostaa Latifaa vahingoittamaan itseään.
– Taloon on tuotu myös esimerkiksi sekuntikello, josta seurata vankeusaikansa kulumista.
Nyt viestit ovat loppuneet, eikä Jauhiainen ei ole kuullut Latifasta mitään useaan kuukauteen.
– Pelkään, että hän on jäänyt kiinni puhelimen kanssa. Tästä voi tulla vielä pahemmat seuraukset, ja perhe on voinut suuttua enemmän, hän sanoo.
Viime viikolla Dubain hallitsijaperhe julkaisi lausunnon, jonka mukaan Latifasta ”pidetään huolta” hänen perheensä parissa.
Jauhiaista huolestuttaa kuitenkin se, ettei Latifasta ole julkaistu mitään kuvia. Hän sanoo myös pelkäävänsä, että Latifa pakotetaan tekemään jonkinlainen lausunto, jossa tämä väittää voivansa hyvin.
Tällaiseen huijaukseen lankesi jo aiemmin Irlannin entinen presidentti ja YK:n entinen ihmisoikeusvaltuutettu Mary Robinson, joka vieraili Arabiemiraateissa.
Robinson tapasi Latifan joulukuussa 2018 Dubaissa.
Hän kommentoi tuolloin, että Latifalla on psykiatrisia ongelmia, joihin tämä saa asianmukaista hoitoa perheensä hyvässä huomassa. Robinsonista ja Latifasta julkaistiin myös yhteisiä kuvia.
Robinson sai kommenteistaan laajaa arvostelua muun muassa ihmisoikeusaktivisteilta, ja hän on sittemmin myöntänyt joutuneensa huijatuksi.
Tapahtumat ovat lähes elokuvamaisia, eikä pakoyrityksen yksityiskohdista tiedetä vieläkään kaikkea.
Esimerkiksi paossa auttaneen Herve Jaubertin väitetään olevan Ranskan tiedustelupalvelun entinen työntekijä, joka työskenteli al-Maktoumin hallitsijasuvun yhtiölle, kunnes ajautui riitoihin suvun kanssa. Hän ilmeisesti tunsi Latifan myös tätä kautta.
Myös Dubain kuninkaallisperheestä ja sen sisäisistä asioista tiedetään julkisuudessa varsin vähän. Dubain hallitsija Mohammed bin Rashid al-Maktoum on upporikas mahtimies, joka on myös Arabiemiraattien varapresidentti ja pääministeri.
Al-Maktoumilla on useita vaimoja ja heidän kanssaan useita lapsia. Vaikutusvaltaisella miehellä on läheiset suhteet muun muassa Englannin kuningatar Elisabethiin.
– On hullua, että vaikka näin paljon on tapahtunut ja asia on saanut laajaa kansainvälistä huomiota, on sheikki Mohammed niin voimakas ja vaikutusvaltainen, että näistä tapahtumista on ollut todella vaikea saada (valtaapitäviltä) julkisia kannanottoja, Jauhiainen sanoo.
Nyt soraääniä on kuitenkin alkanut kuulua myös päättäjiltä.
– Näyttää siltä, että kampanjointi on viemässä viimein jonnekin. Brittimediassa on kerrottu, ettei kuningataräiti enää suostu olemaan samoissa kuvissa Mohammedin kanssa. Toivon, että hän puuttuisi vielä enemmän ja yrittäisi auttaa, Jauhiainen sanoo.
Myös YK vaati viime viikolla Dubaita vahvistamaan, että prinsessa on elossa. Myös brittipääministeri Boris Johnson on ilmaissut huolensa tilanteesta.
Asiaan lienee vaikuttanut Britannian korkeimman oikeuden päätös. Se vahvisti viime vuonna Jauhiaisen puhuneen totta kertoessaan, että Intian erikoisjoukot nousivat prinsessan pakoveneeseen Intian rannikolla. Oikeus myös vahvisti, että Latifa vietiin takaisin Dubaihin väkisin.
– Prinsessa pyysi sotilaita mieluummin tappamaan hänet kuin viemään takaisin perheensä luokse Dubaihin, oikeuden päätöksessä kuvattiin.
Oikeusjuttu paljasti myös muita ikäviä piirteitä sheikki Mohammadista ja etenkin siitä, miten tämä suhtautuu perheensä naisiin. Brittituomioistuimen mukaan al-Maktoum on uhkaillut entistä vaimoaan, Lontooseen paennutta Latifan äitipuolta prinsessa Haya Bint al-Husseinia niin väkivallalla kuin tämän maineen mustamaalaamisella.
Lisäksi tuomioistuin vahvisti, että sheikki olisi myös Latifan siskon, prinsessa Shamsa al-Maktoumin katoamisen takana. Prinsessa Shamsa oletettavasti siepattiin Britanniassa Cambridgessä vuonna 2000, eikä hänestä ole kuultu sen jälkeen. Ennen katoamistaan hän oli paennut perhettään näiden lomaillessa Britanniassa.
Latifa on kertonut, että Shamsaa on pidetty huumattuna ja vangittuna pakoyrityksensä jälkeen. Torstaina BBC julkaisi Latifan kirjoittaman kirjeen, jossa hän vaati Britannian poliisia tutkimaan Shamsan kidnappausta ja avaamaan uudelleen tämän kidnappauksen tutkinnan.
Vuonna 2018 Jauhiainen oli vangittuna Dubaissa useita päiviä. Koska Jauhiainen on Suomen kansalainen, on myös Suomella väkisin rooli tapahtumissa.
Entinen ulkoministeri Timo Soini (sin.) totesi Helsingin Sanomissa vuonna 2018, että Suomi pyysi Arabiemiraateilta selvitystä tapahtumiin. Hän kuitenkin sanoi, ettei ollut yhteydessä Arabiemiraatteihin Jauhiaisen pidätyksen vuoksi. Syy tähän oli Soinin mukaan se, että ulkoministerin yhteydenotto on liian kova henkilökohtainen moukari.
Jauhiaisen mukaan Suomen johto onkin pysynyt tapahtumista hiljaa. Hän toivoisi myös nykyjohdolta tiukempia kannanottoja.
– Suomi on pysynyt varsin hiljaa, vaikka Suomi on hakemassa YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuonna 2022. Luulisi siksi, että Suomi haluaisi kommentoida tätä asiaa.
Nykyinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo STT:lle seuranneensa yleisellä tasolla prinsessa Latifaan liittyvää uutisointia. Asia on ollut esillä myös Haaviston ja Arabiemiraattien ulkoministerin Abdullah bin Zayedin välisessä puhelinneuvottelussa helmikuussa osana laajempaa ihmisoikeuskeskustelua.
Jauhiainen myös toivoo, että esimerkiksi Yhdysvaltain tuore presidentti Joe Biden tai joku muu vaikutusvaltainen taho lähtisi ajamaan Latifan vapauttamista. Bidenin kerrotaan edistäneen myös Saudi-Arabian naisaktivisti Loujain al-Hathloulin vapautusta helmikuun alussa, ja al-Hathloulin perhe on kiittänyt Bidenia asiasta julkisesti.
– Tarvitsemme Bidenin tai kuningattaren kaltaisen hahmon, että saamme tuloksia.
Jauhiaisen mukaan Free Latifa -kampanjalla on käytössään vielä lisää todistusaineistoa prinsessan kohtelusta, joka aiotaan julkaista mahdollisesti myöhemmin.