Suomalainen näkee somessa omat puutteensa – hämmentävä ero naapurimaihin
Suomalaiset kokevat sosiaalisen median takia selvästi enemmän ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden tunteita kuin muiden Pohjoismaiden asukkaat.
Ilmiö on iskenyt erityisen rajusti nuoriin naisiin, joista peräti 67 prosenttia kertoo, että somen sisällöt ovat aiheuttaneet heissä yksinäisyyden tunteita.
Ifin teettämä pohjoismainen terveystutkimus paljastaa tylyn eron naapurimaihimme: suomalaisista joka neljäs kertoo kokeneensa yksinäisyyttä tai ulkopuolisuutta sosiaalista mediaa seuratessaan, kun muissa Pohjoismaissa vastaava osuus on 14 prosenttia.
Vaikka sosiaalinen media on monille luonnollinen osa arkea, se kääntyy yhä useammin yhteenkuuluvuutta vastaan.
Ifin pohjoismainen terveysstrategi Kristina Ström Olsson huomauttaa, että sosiaalinen media luo jatkuvan mahdollisuuden vertailla itseään muihin.
– Se voi vaikuttaa siihen, miten ihminen näkee itsensä ja oman paikkansa sosiaalisessa kokonaisuudessa. Monille kyse ei ole varsinaisesta yksinäisyydestä, vaan tunteesta jäädä ulkopuolelle seuratessaan muiden elämää ja ihmissuhteita, hän sanoo tiedotteessa.
Tämä kokemus jakautuu vahvasti sukupuolen mukaan, sillä naisilla sosiaalinen media lisää yksinäisyyden tunteita kaksinkertaisesti miehiin verrattuna.
Erityisen voimakkaasti ilmiö korostuu 18–29-vuotiailla naisilla, mutta se ei hellitä myöskään iän myötä, sillä 30–44-vuotiaistakin naisista lähes puolet raportoi vastaavia kokemuksia.
Nuorten aikuisten kohdalla sosiaalisen median merkitys korostuu erityisesti elämänvaiheessa, jossa joukkoon kuulumisen tunne ja identiteetti ovat keskeisiä.
– Nuorille aikuisille sosiaalinen media on usein tärkeä sosiaalisen vuorovaikutuksen areena. Kun sisältö painottuu idealisoituihin ja siloteltuihin kuviin elämästä, se voi lisätä kokemusta siitä, ettei täytä samoja odotuksia tai kuulu joukkoon, Ström Olsson pohtii.
Ström Olssonin mukaan ilmiötä on syytä tarkastella myös yhteiskunnallisella tasolla, sillä ulkopuolisuuden tunne liittyy vahvasti mielenterveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Kyselyyn vastasi 4 126 täysi-ikäistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomalaisia tutkimukseen vastanneista oli 1 001.