STM puoltaa omalääkäreitä kaikille: “Ei tarvitse joka kerta toistaa samoja asioita, kun lääkäri ei vaihdu"
Niin potilaille kuin terveydenhuollollekin olisi hyvä, jos potilailla olisi lainsäädännön nojalla vahvempi oikeus omaan henkilökohtaiseen lääkäriin ja hoitajaan, sanotaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tilaamassa selvityksessä. Selvityksessä perätään asiaan lainsäädännön muutoksia.
STM:n selvityksen mukaan valtaosalla suomalaisista terveyskeskuksien potilaista ei ole tällä hetkellä omalääkäriä. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta on selvityksen mukaan ongelmallista, jos vain työssäkäyvälle osalle kansaa on käytännössä järjestetty mahdollisuus samaan tuttuun lääkäriin.
Selvityksen mukaan saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee ja sairastuvuus sekä kuolleisuus vähenevät merkittävästi. Samalla esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden kokonaiskustannukset pienenisivät.
Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa kiireettömästä hoidosta ja käynneistä ohjataan omalle lääkärille ja hoitajalle, kertoo selvitystyön projektipäällikkö, yleislääketieteen professori Juha Auvinen Oulun yliopistosta tiedotustilaisuudessa.
– Potilaan näkökulmasta se tarkoittaa käytännössä sitä, että hoidon laatu ja toiminta paranee. Ei tarvitse joka kerta toistaa samoja asioita, kun ei lääkäri vaihdu.
Selvityksen mukaan jatkuvassa hoitosuhteessa potilaan ja lääkärin välinen suhde syvenee, potilas sitoutuu paremmin hoitoon ja saavutetaan parempia hoitotuloksia. Suhteen jatkuessa yleislääkäri oppii tuntemaan potilaansa paremmin ja havaitsemaan herkemmin ja varhaisemmassa vaiheessa potilaan alkavia sairauksia ja ongelmia.
– Tavoitteena on se, että mahdollisimman suuri osa potilaan kiireettömistä kontakteista, vastaanottokäynneistä ja puheluista ohjataan omalle hoitajalle ja omalle lääkärille. Sataan prosenttiin ei koskaan päästä, mutta jos siitä säädetään laissa ja sitä valvotaan, niin perusterveydenhuolto siihen pyrkii.
Auvinen kertoo, että omalääkärimallista olisi erityisesti monisairaille hyötyä.
– Tutkimusten mukaan parempi potilas-lääkärisuhteen jatkuvuus ennaltaehkäisee myös monisairastuvuutta. Eli kyllä tästä kaikille on hyötyä.
Auvisen mukaan selvityksessä ei ole varsinaisesti haastateltu ammattiliittoja.
– Näkisin, että hoitosuhteiden jatkuvuus perusterveydenhuollossa on kyllä kaikkien ammattiryhmien etu.
Selvityksen tiedotustilaisuudessa vastaanottaneen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd.) mukaan on vielä epäselvää, ehditäänkö asiaa puida tämän hallituskauden aikana.
– Nyt täytyy käydä läpi, onko mahdollista tehdä hoitotakuulakiin niin sanottu täydentävä esitys. En välttämättä sano, että se on niin yksinkertaista tehdä. Vai onko kysymys sitten siitä, että käynnistämme uuden lain valmistelun.
Ministeri kertoo pitävänsä mahdollisena, että osa hoidon jatkuvuudesta toteutetaan myös ostopalveluperiaatteella pitkäaikaisilla sopimuksilla.
– Me saamme itse asiassa aikaiseksi maailman parhaan terveydenhuoltojärjestelmän, jos pystymme yhdistämään hyvän saatavuuden, hoidon jatkuvuuden ja moniammatillisuuden, Lindén summaa puheenvuoronsa.
Raportin mukaan tehty selvitys vahvistaa entisestään vallitsevaa käsitystä siitä, että perusterveydenhuollon nykyinen resursointi on selvästi riittämätöntä. Sen mukaan minkäänlaista hyvin toimivaa ja kattavaa omalääkärijärjestelmää ei voida toteuttaa kestävästi selkeästä henkilöstövajauksesta kärsivässä terveyskeskuksessa.
Suomessa tehtiin 1980–1990-luvuilla omalääkäri- ja väestövastuukokeiluja, mutta ne kariutuivat 2000-luvulle tultaessa työn hallitsemattomuuteen. Tämä johtui selvityksen mukaan rakenteellisesta perusterveydenhuollon heikosta resursoinnista, liian suurista vastuuväestöistä ja työsopimusten työajattomuudesta.
– Työ muuttui hallitsemattomaksi ja kokeneet lääkärit kaikkosivat perusterveydenhuollosta. Hiljalleen nuo mallit sitten purettiin, Auvinen sanoo.
Auvisen mukaan uuden omalääkärimallin tavoitteena ei kuitenkaan olisi vanhan 1990-luvun omalääkärimallin toteuttaminen, vaan nykyiseen toimintaympäristöön soveltuva omalääkärimalli.
Selvitystyön teki Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö yhteistyössä Oulun yliopiston Väestöterveyden tutkimusyksikön kanssa.
Selvitys toteutettiin kuluneen kesän aikana. Selvityksen aineistona ovat olleet muun muassa kirjallisuuskatsaus, asiantuntijahaastattelut ja kohderyhmäkyselyt.