Soten kaltaiset karilleajot halutaan estää lisäämällä eduskunnan ja hallituksen vuoropuhelua – "Siihen tehdään nyt muutos"
Puhemies Paula Risikon (kok.) mukaan sote- ja maakuntauudistuksen kariutuminen ihan viime metreillä osoitti, että eduskunnan työtapoja on kehitettävä. Hallituksen ja eduskunnan välille tarvitaan hänen mukaansa lisää vuoropuhelua erityisesti aikatauluista.
– Tapasimme pääsihteerin kanssa kansliapäälliköitä ja puhuimme siitä, miten me voisimme jaksottaa tätä (työskentelyä) paremmin. Meidän kantamme on se, että hallituksen ja eduskunnan pitää tehdä enemmän yhteistyötä aikataulujen suhteen, Risikko sanoi istuntokauden päätteeksi medialle pitämässään tilaisuudessa.
Tähän asti asia on mennyt Risikon mukaan niin, että eduskunnalle on vain ilmoitettu tulevien hallitusten esitysten lukumäärä, mutta ei ole käyty vuoropuhelua siitä, miten työ jaksotetaan.
– Siihen tehdään nyt muutos, eli yritetään jaksottaa paremmin, Risikko sanoi.
Sosiaali- ja terveys- sekä maakuntauudistuksen kariutumisen takia tällä kaudella raukesi hallituksen esityksiä moninkertainen määrä viime kauteen verrattuna. Viime kaudella rauenneita esityksiä oli 12, tällä kaudella 42. Risikko harmitteli sitä, että sote vei upotessaan mukanaan useita tärkeitä esityksiä.
– Osa (rauenneista esityksistä oli) sellaisia, jotka olisivat itsenäisinä olleet hyvin merkittäviä, esimerkiksi vammaispalvelulaki ja potilaiden liikkuvuusdirektiiviä koskeva lainsäädäntö. Mutta niitä ei enää ehditty irrottaa sieltä (kokonaisuudesta).
Eduskunnan ja hallituksen vuoropuhelun lisäksi myös valiokuntatyöskentelyä halutaan kehittää ilmiöpohjaisemmaksi.
Kun tähän asti laajoja aihealueita, kuten ilmastonmuutosta, turvallisuutta ja syrjäytymistä, on käsitelty useassa valiokunnassa omissa oloissaan, jatkossa niiden käsittelyä pitäisi hoitaa yhdessä, Risikko sanoi.
Tämä koskisi muun muassa asiantuntijoiden kuulemista.
– Moni valiokunta kuulee samoja asiantuntijoita, niin se voitaisiin hyödyntää, että kaikki kuulisivat heitä samalla, Risikko sanoi.
Tämän kauden dramaattisten loppumetrien lisäksi Risikko päätyi muistelemaan eräitä vaalikauden tähtihetkiä.
Hän muistutti Suomen satavuotisjuhlavuodesta, joka näkyi myös eduskunnassa monella tapaa. Iso asia oli myös eduskuntatalon remontti, jonka takia alkukausi vietettiin väistötiloissa, sekä muutto takaisin viimeisen päälle korjattuun taloon.
– Remontti meillä oli 2014–2017 ja me aloitimme silloin aikoinaan Sibelius-akatemian tiloissa. Siitä tuli kyllä jonkin verran kritiikkiä, vaikka siellä toisaalta yhteisöllisyyskin lisääntyi, koska oltiin pienemmissä tiloissa, Risikko sanoi.