Sote-osaajat innostuivat aluevaaleista – lähes viidennes keskustan ehdokkaista lääkäreitä tai hoitajia
Tammikuussa järjestettävissä aluevaaleissa keskustan listoilla ehdolla on reilu 200 hoitajaa ja reilu 40 lääkäriä. Kaikista ehdokkaista 17 prosenttia eli noin viidesosa on hoitajia tai lääkäreitä.
Keskustan vaalikoordinaattorin, Juha Iso-Ahon mukaan kuntavaaleihin verrattuna sote-alan ihmisten edustus on näissä vaaleissa suurempi.
– Ihan selkeästi nämä vaalit ovat kiinnostaneet sen alan ihmisiä, Iso-Aho toteaa.
Vertailun vuoksi vuoden 2021 kuntavaaliehdokkaista 10 prosenttia oli hoitajia tai lääkäreitä. Absoluuttisesti sote-alan osaajien määrä oli toki kuntavaaleissa suurempi, koska ehdokkaita oli niin paljon enemmän: kuntavaalien ehdokasmäärä oli 6871, aluevaalien 1466.
Aluevaaleissa ehdolla olevien pelastustoimen osaajien määrää on sen sijaan vaikeampi kartoittaa, koska esimerkiksi sopimuspalokunnissa mukana oleminen ei näy ehdokkaiden titteleissä. Suurin osa kertoo ehdokasesittelyssään vain päätoimisen ammattinsa.
– Eli jos ehdokas on mukana VPK:ssa, se ei välttämättä näy ehdokaslistoissa, Iso-Aho selventää.
Pelastajan tai palomiehen ilmoitti tittelikseen aluevaaleissa vain neljä ehdokasta, kun taas kuntavaaleissa määrä oli 12.
– Tämäkin osuus on silti ehdokasmäärään suhteutettuna suurempi kuin kuntavaaleissa.
Iso-Ahon mukaan keskustan ehdokkaista 21 prosenttia on sellaisia, jotka eivät olleet kuntavaaleissa ehdolla. Sitä, kuinka iso määrä on ylipäätään ehdolla ensimmäistä kertaa vaaleissa, on vaikeampi selvittää.
– Kyllähän nyt oli vähemmän uusia pyrkijöitä kuin kuntavaaleissa, mikä johtuu siitä, että listoille oli vaikeampi päästä. Ehdokkaita on kokonaisuutena niin paljon vähemmän.
Muista isommista puolueista kokoomuksen ehdokkaista oli uusia 22 prosenttia, sosialidemokraateilla alle 18 prosenttia ja perussuomalaisilla 5 prosenttia.
– Perussuomalaisilla lähes kaikki ehdokkaat ovat sellaisia, jotka ovat olleet ehdolla kuntavaaleissa, mikä on radikaali ero muihin puolueisiin. En tiedä, onko se sitten hyvä vai huono asia. Elävän ja kansalaisyhteiskunnassa mukana olevan puolueen kannattaa minun mielestäni joka vaaleissa saada uusiakin ihmisiä ehdokaslistoille, Iso-Aho sanoo.
Eduskunnan pienimmissä puolueissa, Liike Nytissä ja Valta kuuluu kansalle -puolueessa (VKK) puolestaan yli 80 prosenttia ehdokkaista ei ollut kuntavaaleissa mukana.
– Tämä tietysti selittyy paitsi sillä, että puolueet ovat uusia, niin myös pienillä ehdokasmäärillä. Liike Nytillä aluevaaleissa on 345 ehdokasta ja VKK:lla 204 ehdokasta.
Vuoden 2021 kuntavaaleissa keskustalla oli 43 prosenttia uusia ehdokkaita vuoden 2017 kuntavaaleihin verrattuna. Iso-Ahon mukaan vertailu muihin vaaleihin on kuitenkin hankalaa, sillä aluevaalit järjestetään nyt ensimmäistä kertaa.
