Sisäministeriö luopumassa kansallisen turvallisuuden yksiköstä – suojelupoliisi siirtymässä poliisiosaston alaisuuteen
Suojelupoliisia ollaan sisäministeriössä siirtämässä poliisiosaston alaisuuteen. Ministeriö on luopumassa kansallisen turvallisuuden yksiköstä, joka on viime vuodet tulosohjannut suojelupoliisia.
Kansallisen turvallisuuden yksikön tehtävät on tarkoitus jakaa muualle ministeriön sisällä.
Uudistuksen valmistelu on alkanut ja tavoite on tehdä päätökset tämän vuoden puolella niin, että muutokset tulisivat ensi vuoden alusta voimaan, kertoo kansliapäällikkö Matti Sarasmaa STT:lle.
Kansliapäällikkönä alkuvuodesta aloittanut Sarasmaa sanoo, että uudistuksen valmistelu on lähtenyt liikkeelle hänen aloitteestaan.
Kansallisen turvallisuuden yksikkö käsittelee kansallista turvallisuutta ja siviilitiedustelua sekä valmiutta, varautumista, organisaatioturvallisuutta, riskienhallintaa ja kyberturvallisuutta koskevia asioita.
Se myös koordinoi ministeriön hybridiasioita. Yksikkö myös valvoo, yhteensovittaa ja kehittää näitä asioita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Tehtävät on tarkoitus jakaa sen mukaan, mikä on tarkoituksenmukaista. Valmius ja varautuminen todennäköisesti pysyisivät edelleen kansliapäällikön alaisuudessa, mutta suojelupoliisin olisi luontevaa mennä ministeriön poliisiosaston yhteyteen, Sarasmaa arvioi.
Poliisiosastoa johtaa nyt ylijohtaja Tomi Vuori.
Suojelupoliisi siirtyi vuoden 2016 alusta suoraan sisäministeriön alaisuuteen. Sitä ennen se oli Poliisihallituksen alla.
Kansallisen turvallisuuden yksikkö perustettiin, kun tiedustelulait tulivat voimaan kesällä 2019, ja se sai silloin yhdeksi tehtäväkseen suojelupoliisin tulosohjauksen. Yksikkö on toiminut suoraan kansliapäällikön alaisuudessa.
Johtaja Petri Knapen nyt luotsaamassa yksikössä työskentelee kymmenkunta henkilöä. Määrä on Sarasmaan mukaan pieni suhteessa yksikön tehtäviin. Tavoite on, että isompaan kokonaisuuteen yhdistäminen helpottaisi tilannetta.
Uudistuksen valmistelussa tarkastellaan, onko tehtävät jaettu tehokkaasti ja onko ministeriön organisaatiota ja eri osastojen ja erillisyksiköiden määrää syytä arvioida uudelleen.
Yksikön toiminnan aikana Suomi on muun muassa liittynyt sotilasliitto Natoon, ja Suomessa on ollut kansalliseen turvallisuuteen liittyviä häiriötilanteita kriittisen infran kannalta.
– Haluamme tsekata, että miten me parhaiten tähän vastaamme.
Suunnitelmista on kansliapäällikön mukaan tiedotettu ministeriön henkilöstölle.
– Mitään tehtäviä ei häviä eikä henkilövähennyksiä ole tiedossa.
Sarasmaa muistuttaa, ettei kansallinen turvallisuus ole nytkään yhden yksikön vastuulla.
– Meillähän ei voi olla tilannetta, että kansallinen turvallisuus olisi jotain ihan omaa ja itsenäistä ja että jos ikään kuin joku yksikkö häviää, niin se (turvallisuus) luhistuu. Meillä on hyvin tarkkaan kerrottu, mistä poliisi vastaa, mistä raja vastaa, mistä pelastustoimi vastaa. Ne kaikki linkittyvät kansalliseen turvallisuuteen.
Lopullisesti uudistuksesta päättää sisäministeri Mari Rantanen (ps.).
Tiedustelulakien myötä suojelupoliisille tuli mahdollisuus uudenlaisten tiedustelumenetelmien, kuten tietoliikennetiedustelun, käyttöön Suomessa ja ulkomailla.
Tiedustelulait määrittävät muun muassa sotilas- ja siviilitiedustelun periaatteita ja viranomaisten käytössä olevia tiedustelumenetelmiä ja toimivaltuuksia. Lailla pyritään varautumaan ennalta Suomeen kohdistuvaan mahdolliseen sotilaalliseen uhkaan.