Sipilä: Ydinturvallisuudesta ei tingitä piiruakaan

Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalan turvallisuudesta ei tingitä piiruakaan, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vakuutti eduskunnan kyselytunnilla.

Sipilän mukaan Fennovoima ei saa lopullista rakennuslupaa vuonna 2018 ellei Säteilyturvakeskuksen (Stuk) lausunto ole myönteinen.

Pääministeri sai selittää Fennovoiman turvallisuusasioita eduskunnan syyskauden ensimmäisellä kyselytunnilla, koska vastuuministeri Olli Rehn isännöi samaan aikaan Norjan kuninkaan vierailua Oulussa.

Fennovoiman turvallisuuskulttuuri huoletti erityisesti sosialidemokraattien ja vihreiden kansanedustajia. Asian nosti esille SDP:n Riitta Myller.

Sipilän mukaan kaikki, mikä koskettaa ydinvoiman turvallisuutta, otetaan vakavasti ja hallitus tekee kaikkensa Fennovoiman turvallisuuskulttuurin kuntoon saattamiseksi. Hän painotti, että Stuk:n työtä arvostetaan maailmalla laajasti. Hän luottaa keskuksen työhön sataprosenttisesti.

Pääministerin mukaan elinkeinoministeri Rehn tapaa huomenna Säteilyturvakeskuksen johtoa. Asialistalla on Fennovoima.

Vihreiden Ville Niinistön mielestä oli vakava virhe myöntää lupa Fennovoimalle, jonka laitostoimittaja on venäläinen Rosatom. Sipilän mukaan laitosvalinta oli Fennovoiman oma, eikä se ollut poliittinen ratkaisu.

Suuri osa kyselytunnin ajasta kului opposition ja hallituksen väliseen kinasteluun työttömien kohtelusta. Vasemmistoliiton Li Andersson valitti, että TE-toimistojen resursseja on leikattu ja hallitus etenee työttömien kohtelussa pakko ja keppi edellä sanktiolinjaa vahvistaen.

Työministeri Jari Lindströmin (ps.) mukaan Andersson on ihan hukassa, mutta onneksi hänellä itsellään on mahdollisuus korjata vääriä tietoja. Ministeri korosti, että hallitus haluaa muuttaa monimutkaista lainsäädäntöä ja tekee sen työttömien eduksi, ei kiusaksi.

Lindström ihmetteli, että vaikka hän esittää mitä, heti epäillään, että hänellä on jokin ketunhätä kainalossa.

– Ei tässä ole muuta ketunhäntää kuin saada ihmiset töihin.

Demarijohtaja Antti Rinteelle työministeri määritteli, millainen on passiivinen työtön: – Sellainen, joka ei halua mennä töihin, jota ei työ kiinnosta. Ei ole kysymys syyllistämisestä.

Lindström luonnehti, että hallitus ei enää lisää rahaa määrättömästi työttömyyden hoitoon, vaan pyrkii tekemään rakennemuutoksen ja käyttämään rahan fiksummin.

Keskustan ryhmänjohtaja Antti Kaikkonen pani merkille, että käänne voi olla jo menossa, työttömyys on lähtenyt laskuun.

Sipilän mukaan ilmassa on paljon hyviä merkkejä; työllisyysaste on hienoisessa nousussa ja kotimainen kysyntä vetää mukavasti. Riskit tulevat maailmantaloudesta ja muun muassa Britannian päätöksestä erota EU:sta (brexit).