Sipilä: Toimeenpano on Turkki-sopimuksen vaikein pala

Toimeenpano on EU:n ja Turkin välisen sopimuksen vaikein kysymys, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Suunnitellun yhteistyön keskiössä on ajatus Kreikkaan saapuvien turvapaikanhakijoiden palauttamisesta Turkkiin.

Tämä edellyttää mittavaa ponnistusta Kreikalta, sillä maan pitäisi käsitellä tuhansia turvapaikkahakemuksia pikamenettelyllä.

EU-lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaan jokainen hakemus on kuitenkin arvioitava yksilöllisesti.

–  (Vaikein kysymys on) se, saadaanko tämä yksilöllinen nopeutettu käsittely Kreikassa käytännössä toimimaan ja kuinka paljon Kreikka tarvitsee siihen apua, Sipilä sanoi Brysselissä EU-maiden huippukokouksen alla.

Kaksipäiväisessä kokouksessa on tarkoitus päättää Turkki-sopimuksen yksityiskohdista.

Sipilä esitteli tiedotustilaisuudessa prosessikaaviota, jonka hän kertoi laatineensa aiheesta Brysselin-lennolla.

– Huomasin, että kysymys on aika monimutkaisesta asiasta ja monenlaisia tilanteita tulee vastaan, hän perusteli kaavion tarvetta.

Sipilän kaaviossa kuvaamat palautukset ovat saaneet voimakasta kritiikkiä muun muassa YK:lta ja ihmisoikeusjärjestöiltä, jotka ovat kyseenalaistaneet menettelyn oikeusperustan.

EU perustelee palautuksia sillä, että tulijat voivat hakea turvapaikkaa Turkista. Valitusprosessi ja poikkeustapaukset on kuitenkin huomioitava.

Amnestyn mukaan Turkkia ei voida pitää ”turvallisena maana”, josta turvapaikanhakijat voivat saada kansainvälistä suojelua.

– Maassa ei ole toimivaa turvapaikkajärjestelmää. Erityisesti Irakin ja Afganistanin kansalaisille suojelun saaminen Turkissa on käytännössä mahdotonta, sanoo Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio.

EU edellyttää, että Turkki muuttaa lainsäädäntöään siten, että turvapaikanhakijat saavat yhtäläistä kohtelua.

Amnesty pitää epärealistisena, että vaaditut muutokset saataisiin pantua toimeen hahmotellulla aikataululla.