Sipilä: Ruotsi tukee Suomen Venäjä-politiikkaa

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven soitti pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) Kultarannan jälkeen ja pahoitteli Venäjän presidentti Vladimir Putinin vierailua arvostelleita ruotsalaiskommentteja.

– Löfven sanoi Ruotsin tukevan Suomen Venäjä-politiikkaa ja ymmärtävän tapaamisen merkityksen, Sipilä kuvasi puhelinkeskustelua MTV3:n kesätentissä SuomiAreenalla.

Ruotsin ex-puolustusministeri Karin Enström ihmetteli taannoin Kultaranta-keskusteluissa Putinin kutsumista Suomeen.

Sipilä pitää Suomen ja Ruotsin välistä yhteyttä tärkeänä. Hänen mukaansa maiden päätökset turvallisuuspolitiikassa vaikuttavat merkittävästi toisiinsa.

– Itse näen, että nykytila, jossa Suomi ja Ruotsi ovat molemmat sotilasliittoon kuulumattomia maita, on meille ja Itämeren vakaudelle parasta, Sipilä sanoi.

Pääministeri näki valonpilkahduksia Itämeren alueen jännittyneessä tilanteessa. Naton Varsovan-kokous osoitti, että halua vuoropuheluun on.

Sipilän mukaan kutsu kokoukseen oli jatkoa Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyölle.

– Kun puhutaan Itämeren alueen vakaudesta, on luonnollista että kumppanimaat Suomi ja Ruotsi ovat mukana pöydässä.

Hän piti presidentti Sauli Niinistön tuulta alleen ottanutta esitystä transpondereiden käytöstä Itämerellä hyvänä askeleena.

– Pimeänä lentävät koneet ovat olleet jopa uhka siviililiikenteelle. On tärkeää, että tähän saadaan parannus, sillä onnettomuus voisi eskaloitua nopeasti, Sipilä perusteli.

EU-maiden Venäjälle Ukrainan kriisin vuoksi asettamien pakotteiden purkamiseen ei ole Sipilän mukaan vielä edellytyksiä.

– Suomi seisoo EU:n yhteisten päätösten takana. Pakotteet on kytketty Minskin sopimukseen, eikä sen toimeenpanossa ole tapahtunut edistystä.

EU-maiden johtajat ovat Sipilän mukaan sopineet, että seuraava Eurooppa-neuvoston kokous lokakuussa keskittyisi erityisesti Venäjään. Silloin arvioidaan myös pakotteiden jatkoa.

Ruotsin sukellusvenejahdin ja EU:n turvalausekkeiden kimmoittama lainsäädäntö sotilaallisesta avunannosta on tällä hetkellä valmistelussa. Sipilän mukaan lain yksityiskohtia harkitaan huolellisesti.

Velvoittaisiko EU-jäsenyys tukemaan Viroa sotilaallisesti, jos maahan hyökättäisiin?

– Suomi auttaisi Viroa, kuten auttoi Ranskaakin Pariisin terrori-iskujen jälkeen, Sipilä sanoi.

Hänen mukaansa avun muoto ratkeaisi tapauskohtaisesti eikä olisi välttämättä sotilaallista.

Britannian EU-ero on pääministerin mukaan kaikille EU-jäsenmaille peiliin katsomisen paikka. Myös kriittistä keskustelua tarvitaan.

– On selvää, että kun iso maa lähtee EU:sta, on mietittävä miten kansalaisten luottamusta unioniin voitaisiin vahvistaa, Sipilä arvioi.

Sipilän mukaan Suomen paikka on EU:ssa.

– Mikä olisi suomalaisten yritysten ja työpaikkojen tilanne, jos ei olisi hyvin toimivaa sisämarkkinaa ja pelisääntöjä, Sipilä muistutti.

Hänen mukaansa EU-jäsenyys on Suomelle myös turvallisuuspoliittinen valinta.

On selvää, että kun iso maa lähtee EU:sta, on mietittävä miten luottamusta unioniin voitaisiin vahvistaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.)

Mahdollisuutta, että Suomi ottaisi Britannian EU-puheenjohtajuuden loppuvuodesta 2017, on pääministerin mukaan sivuttu. Ylimääräistä työtä se kuitenkin teettäisi.

– Minähän olen valmis kaikkiin hulluihin ideoihin, Sipilä nauratti Porin torille kokoontunutta yleisöä.

Pääministeri Sipilää haastattelivat Porin SuomiAreenalla MTV:n päätoimittaja Merja Ylä-Anttila ja politiikan toimituksen esimies Timo Haapala.