Sipilä lähettiläille: Toivo on löydetty, nyt reppuun yhteenkuuluvuus
Suomi on löytänyt kriisitietoisuuden ja toivon paremmasta, nyt jahdataan isompia rasteja, pääministeri Juha Sipilä sanoi Suomen suurlähettiläille Pikkuparlamentissa.
– Toivon, että viette täältä tänä vuonna repussanne yhden tärkeän eväspaketin: vahvan yhteenkuuluvuuden ja yhdessä tekemisen tunteen, Sipilä neuvoi viitaten ensi vuonna vietettävän Suomen 100-vuotisjuhlan teemaan ”Yhdessä”.
Sipilän mukaan kysymyksessä ei ole mikään päälle liimattu iskulause vaan viesti, kannustin ja tehtävä meille jokaiselle. Hän toivoi, että satavuotiaan Suomen viesti välittyisi lähettiläiden kautta eri puolille maailmaa.
Yhdessä tekemisen henkeä, luottamusta ja kunnioitusta tarvitaan Sipilän mukaan yhteiskunnissamme nyt erittäin kipeästi.
– Tämä pätee niin Suomeen, Euroopan unioniin kuin globaaliin yhteisöömmekin. Ihmisiä, maita ja maanosia vastakkain ajavia voimia ei saa päästää hallitsemaan ajatteluamme ja toimintaamme. Meidän täytyy osata kuunnella ja keskustella, ei opettaa. Yhteydenpitoa – etenkin eri tavoilla ajatteleviin – tarvitaan ymmärryksen lisäämiseksi.
Sipilän mielestä hyvä uutinen on se, että jokainen ihminen ja maa voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun, jos todella haluaa. Myös me Suomessa ja Suomena.
Suomen tilanteessa on Sipilän mukaan monia positiivisia merkkejä.
– Pitkään jatkunut talouden supistuminen on vihdoin ohitse. Maamme talous on nyt kasvanut kolmena vuosineljänneksenä peräkkäin. Talouden kääntyminen kasvuun kolmen laskuvuoden jälkeen näkyy työllisyydessä, joka on kasvanut vuoden takaisesta yli 30 000 henkilöllä. Ihmisten epävarmuus työpaikan säilymisestä on vähentynyt merkittävästi, mikä on puolestaan tukenut yksityisen kulutuksen kasvua. Pitkään jatkunut epätoivon kehä on kääntynyt toivoksi paremmasta.
Pääministerin mukaan velaksi elämisen on loputtava vuoteen 2021 mennessä.
– Ensimmäisen vuoden jälkeen olemme uralla, joka johtaa velkaantumistavoitteen saavuttamiseen. Velkaantumisen taittuminen edellyttää kuitenkin hallituksen päättämien neljän miljardin julkisen talouden leikkausten lisäksi työllisyyden parantumista.
Sipilä uskoo, että Suomi saavuttaa Saksan kustannuskilpailukyvyn vaalikauden lopussa ja Ruotsin jo aiemmin.
Sipilää huolettaa globalisaation vastaisuuden kasvu eri puolilla, moni toimija pitää parempana omiin poteroihin kaivautumista silmälaput silmillä, korvatulpat korvissa.
– Kansainvälisessä kaupassa protektionismin henki on vahvistumassa, vapaata ja sääntöihin perustuvaa kauppaa on alettu pitää uhkana ja kauppasopimuksia peräänkuulutetaan uudelleen neuvoteltaviksi. Pakolaisuus ja nälänhädät eivät ole kadonneet minnekään, vaikka elämme vuotta 2016.
Tällaisessa tilanteessa on Sipilän mielestä tärkeää tehdä väsymätöntä työtä sen eteen, että tilannekuvamme muodostuu faktojen, ei oletusten pohjalta.
– Emme saa olla sinisilmäisiä, mutta samalla meidän täytyy muistaa inhimillisyys ja pitää sydän lämpimänä. Kun maailma hakee suuntaa, on ikkuna auki vaikuttamiselle. Kaikki muutokset tarjoavat mahdollisuuksia, ja niihin pitää tarttua.
– Siksi meidän täytyy Suomena olla kunnossa ja ketteriä. Haluamme kantaa vastuuta, haluamme tarttua nopeasti avautuviin mahdollisuuksiin. Haluamme vaikuttaa niihin asioihin, joita pidämme Suomen, Euroopan ja globaalin yhteisön kehityksen kannalta tärkeinä. Haluamme puolustaa ja vahvistaa yhteistyön henkeä.
Pääministerin mukaan tämän tueksi tarvitsemme vahvaa ulkopoliittista ajattelua. Hän on hyvin tyytyväinen keväiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon.
– Suomen asema ja rooli Euroopan unionissa on yksiselitteisen selkeä. Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio. Suomen paikka on uudistuvassa Euroopan unionissa. Kuten jo viime vuoden suurlähettiläspäivillä totesin, olemme aina osa ratkaisua, emme osa ongelmaa.
Sipilän mukaan Euroopan unioni etsii nyt suuntaa ja kirkkaalle visiolle on tilaus.
– Ikkuna on täälläkin auki vaikuttamiselle, ja Suomi haluaa olla mukana tekemässä unionin tulevaisuutta. Kyse ei ole rakettitieteestä vaan olennaiseen keskittymisestä. Meidän täytyy nyt keskittyä jo aiemmin tehtyjen yhteisten päätösten toimeenpanoon. Nyt ei ole aika viedä integraatiokehitystä uusiin suuntiin vaan pitää huoli siitä, että keskeisiä, yhdessä sovittuja perusasioita viedään eteenpäin.
– Samalla meidän täytyy palauttaa kansalaisten luottamus Euroopan unioniin, ja tämä voi tapahtua vain tulosten kautta.
Sipilän mukaan viestinnässäkin on petrattavaa.
– EU:n tulevaisuutta eivät ratkaise uudet moniväriesitteet. Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa ovat olleet pettyneitä unionin kykyyn vastata ongelmiin. On siis keskityttävä olennaiseen: suuriin talouden, työllisyyden ja turvallisuuden kysymyksiin. Myös poliittinen kulttuuri kaipaa ravistelua. Itse aiheutetuista ongelmista ei pidä syyttää Brysselin koneistoa.
Hän muistutti, että Suomen seuraava EU-puheenjohtajuuskausi on aikaistunut ja tulee hoidettavaksemme vuoden 2019 jälkipuoliskolla, heti eduskuntavaalien ja uuden hallituksen muodostamisen jälkeen.
– Poliittinen koneisto joutuu siis tuoreeltaan kovaan testiin – ja siksi virkamieskoneiston on tärkeää olla tuossa vaiheessa huippuunsa viritetty.