SDP haluaa muutoksia käännytyslakiin – Kiistelty lakiesitys vaatisi kipeästi demarien tukea

Käännytyslaki

SDP ei aio hyväksyä niin sanottua käännytyslakia ilman muutoksia lakiesitykseen. Asiasta kertoo SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.

Puolue myös edellyttää, että muutokset menevät vielä perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, mikä voi hidastaa lain etenemistä.

Lailla voitaisiin rajoittaa turvapaikkahakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa enintään kuukauden ajan kerrallaan.

Eduskunnan suurimman oppositiopuolueen SDP:n käännytyslakikantaan kohdistuu suuri mielenkiinto, koska SDP:n kansanedustajat saattavat olla ratkaisevassa roolissa eduskunnan lopullisessa äänestyksessä lain hyväksymisestä.

Poikkeuslain hyväksyminen kiireellisessä järjestyksessä vaatii taakseen eduskunnan viiden kuudesosan enemmistön. 200. kansanedustaja eli puhemies ei äänestä. Jos muut 199 edustajaa ovat paikalla, lakiesityksen läpimeno kestää vain 33 vastaan äänestävää kansanedustajaa.

Lakiesitystä vastustavilla vasemmistoliitolla ja vihreillä on yhteensä 24 edustajaa, joten kymmenen muiden puolueiden edustajaa voisivat ratkaista äänestyksen tuloksen.

Tuppuraisen mukaan SDP:n eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä lakiesitystä sen nykyisessä muodossa.

– Tämä kävi ilmeiseksi perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen, että sellaisenaan hallituksen esitys ei tule menemään eduskunnasta läpi, me emme voi sitä puoltaa, sanoo Tuppurainen STT:lle.

Perustuslakivaliokunnan tiistaina antaman lausunnon mukaan on ilmeistä, että käännytyslaki on ristiriidassa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kuuluvan ehdottoman palautuskiellon kanssa.

Lausunnon mukaan käännytyslaki voidaan kuitenkin säätää poikkeuslakina, kunhan siihen lisätään sääntelyä oikeusturvakeinoista.

Tuppuraisen mukaan SDP vaatii lakiesitykseen vähintään perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset, mutta tarvittaessa myös muita muutoksia.

Tuppurainen nostaa esiin lakiesityksen kohdan, jonka mukaan maahan pyrkivällä olisi vuorovaikutustilanteessa rajavartijan kanssa mahdollisuus esittää todisteet tilanteestaan.

Hallintovaliokunnan pitäisi työstää sitä, miten vuorovaikutustilanteeseen liittyvät menettelyt järjestetään niin, että kansainvälistä suojelua tosiasiassa tarvitseville voidaan tarjota suojelua.

Lisäksi SDP edellyttää, että muutokset käsitellään vielä perustuslakivaliokunnassa.

– Tullaan pyytämään niin sanottu B-lausunto, pidämme tätä välttämättömänä.

SDP:n eduskuntaryhmä pyrkii lopulta muodostamaan yhteisen kannan lakiesityksestä.

– Tulemme luonnollisesti näin suuren kokoluokan asiassa pyrkimään ryhmän yhteiseen näkemykseen, sanoo Tuppurainen.

SDP:n kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on vastustanut hallituksen esitystä käännytyslaista alusta asti.

Razmyar pitää lähtökohtaisesti ongelmallisena sitä, että hallintovaliokuntaan edennyt lakiesitys on ristiriidassa perustuslain ja kansainvälisen oikeuden kanssa.

– Nyt kun me menemme perustuslakivaliokunnan lausunnolla eteenpäin hallintovaliokuntaan, niin pidän sitä vaikeana, koska me olemme lähtökohtaisesti valmiiksi tekemisissä sellaisen vaihtoehdon kanssa, joka rikkoo perustuslakia ja kansainvälistä oikeutta, kertoo Razmyar STT:lle.

Razmyarin mukaan eduskunnan tulisi vaatia perustuslakia noudattava esitys viimeistään perustuslakivaliokunnan toisen tarkastelun jälkeen.

Razmyarin mukaan ”se matka on aika pitkä”, että lakiesitys saataisiin siihen kuntoon, että hän voisi sen hyväksyä. Razmyarin mielestä valtion allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten kanssa ei ole olemassa mitään välimallia.

– Joko niitä noudatetaan tai sitten ei.

Myös kansanedustaja Elisa Gebhard (sd.) on sanonut, ettei esitettyä lakia pitäisi voida säätää poikkeuslakinakaan.

Hän kirjoitti tiistai-iltana viestipalvelu X:ssä, että oli läsnä perustuslakivaliokunnan kokouksessa varajäsenenä ja kannatti vasemmistoliiton Anna Kontulan vaihtoehtoista lausuntopohjaa.

Gebhard ei kuitenkaan osallistunut äänestykseen, koska varaedustajaa ei tarvittu enää.

Oppositiopuolue vihreiden riveistä on ajoittain löytynyt ymmärrystä joillekin hallituksen esityksille, mutta puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne arvioi, että eduskuntaryhmä on varsin yksimielisesti käännytyslakia vastaan.

– Me emme ole tästä ryhmäpäätöstä tehneet. Valiokuntakäsittelyhän on vielä kesken, mutta hyvin kriittinenhän meidän ryhmämme on ollut alusta asti, Harjanne sanoo STT:lle.

Harjanne ei usko, että hallintovaliokunnassa lakiin oltaisiin tekemässä sellaisia muutoksia, että vihreät voisivat sen hyväksyä.

– Se pitäisi jumpata aivan kokonaan toisenlaiseksi perusteita myöten. En ole kuullut, että tällaista oltaisiin tekemässä.

Harjanteen mukaan perustuslakivaliokunta ”potkaisi tölkin aika kovaa hallintovaliokunnan päätyyn”, joten hallintovaliokunta joutuu ottamaan kantaa hyvin perustavanlaatuisiin kysymyksiin. Harjanteen mukaan käännytyslaki pitäisi hallintovaliokunnan jälkeen käsitellä vielä uudelleen perustuslakivaliokunnassa.

Oppositiossa keskusta on kertonut puolueen olevan valmis tukemaan lakia.

Hallituspuolueista erityisesti RKP on kipuillut käännytyslain kanssa. Puolueen kansanedustajista etenkin Eva Biaudet on kommentoinut hallituksen esitystä kriittisesti.

STT ei keskiviikkona tavoittanut Biaudet’ta kommentoimaan käännytyslakia perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen.

Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.) ei keskiviikkona halunnut esittää minkäänlaista arviota siitä, kuinka kauan hallintovaliokunnalla menee käännytyslakia koskevan mietinnön valmiiksi saamisessa.

Hallintovaliokunnan nettisivuilla julkistetussa ensi viikon kokoussuunnitelmassa valiokunnalle on merkitty kokoukset maanantaista torstaihin. Juhannuksen jälkeisenä maanantaina hallintovaliokunnan jäsenet kokoontuvat aamuyhdeksältä kuulemaan asiantuntijoita.

Myös perjantain kohdalla on kokousvaraus. Käännytyslaki on ensi viikolla ainoa valiokunnan käsittelyssä oleva asia.

Torstain kohdalla lukee, että tuolloin suoritettaisiin asian yksityiskohtainen käsittely, mikä viittaisi siihen, että mietinnön käsittely olisi loppusuorallaan. Peltokankaan mukaan kyseessä on kuitenkin vain suunnitelma, johon saattaa hyvinkin tulla muutoksia.

– Katsotaan nyt miten tämä juoksutus kulkee. Tässä ei ole mitään kiveen hakattua aikataulua, Peltokangas sanoi STT:lle.

– Valiokunnissa tehdään aina viikkosuunnitelma, mutta asiathan aina elävät. Riippuen siitä miten kuulemiset ja keskustelut edistyvät siihen saattaa tulla muutoksia, hän jatkoi.

Peltokangas ei halunnut arvioida, venyykö mietinnön valmistuminen mahdollisesti heinäkuun puolelle.

– En lähde tätä arvioimaan. Toivon, että valiokunta saa täyden työrauhan. Valiokunnalla pitää olla työrauha ja se aika käytettävissä minkä se tarvitsee, hän sanoi.

Onko valiokunta valmis kokoontumaan kesken kesälomien mietinnön valmiiksi saamiseksi?

– Puheenjohtaja on valmis, valiokunnan kantaa en voi sanoa, koska tästä asiasta ei ole keskusteltu, Peltokangas sanoi.

Hallintovaliokunta on käsitellyt käännytyslakia jo toukokuun lopulta lähtien. Asia on ollut valiokunnan kokouksissa esillä toistakymmentä kertaa ja sen tiimoilta on järjestetty kymmeniä asiantuntijoiden kuulemisia.