Savola ei Lavrovin nootista hätkähdä: "Suomen ja Venäjän raja on edelleen rauhallisin EU:n ulkoraja Venäjän suuntaan"
Keskustan ulko- ja turvallisuuspolittiisen työryhmän puheenjohtaja Mikko Savola ei näe Venäjän Etyj-maille lähettämän ”noottikirjeen” aiheuttavan ylimääräisiä sydämentykytyksiä tai tarvetta välittömiin toimenpiteisiin Suomen osalta.
– Täytyy muistaa, että Suomen ja Venäjän raja on edelleen rauhallisin EU:n ulkoraja Venäjän suuntaan, kansanedustaja muistuttaa.
Kirje on Savolan mukaan Venäjälle pikemminkin vain yksi keino pitää turvallisuuspoliittista keskustelua yllä.
– Venäjä haluaa varmaan katsoa, miten eri maat reagoivat ja tuleeko kirjeeseen erilaisia vastauksia. Minusta Suomen pitää seisioa samassa rintamassa yhdessä muiden EU-maiden kanssa ja olla mukana laatimassa siihen yhtenäistä vastausta, hän tiivistää.
Suomen kannalta Venäjän yhteydenotto tuli Savolan mielestä siinä mielessä sopivaan aikaan, että tilaisuuksia keskusteluun tulee lähipäivinä riittämään.
– Presidentti Niinistö nosti aiheen esiin valtiopäivien avajaisissa. Puolustusministeri Kaikkonen (kesk.) ja ulkoministeri Haavisto (vihr.) ovat parhaillaan vierailulla Ruotsissa. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Layen puolestaan saapuu huomenna torstaina Suomeen. Venäjän tilanteesta tullaan varmasti keskustelemaan kaikissa näissä yhteyksissä, kansanedustaja arvioi.
Mikko Savola antaa erityistunnustuksen myös eduskunnan puhemieheksi nousseen Matti Vanhasen (kesk.) ehdotukselle erityisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun käymisestä.
– Uskon että näin myös tapahtuu jo helmikuun aikana. Matti Vanhanen on mielestäni Suomen rautaisin ja kokenein asiantuntija ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tulee asiasta sitten pääministerin ilmoitus tai hallituksen tiedonanto, niin se antaa hyvää pohjustusta myös tulevaisuuden päätöksentekoon, Savola uumoilee.
Pohjalaisedustaja myöntää ilmapiirin kiristyneen Ukrainan rajalla ja sodanuhan leijuvan koko ajan ilmassa.
– Sotaa on käyty periaatteessa oikeastaan koko sen kahdeksan vuotta, kun Venäjä 2014 miehitti Krimin niemimaan.
Yle teki vastikään kansanedustajille kyselyn siitä, onko Venäjän uhka Suomelle kasvanut viime kuukausina.
Enemmistö vastanneista (72 kansanedustajaa 120:stä) katsoi uhan kasvaneen. Mikko Savola, kuten suurin osa vastanneista keskustalaisista, puolestaan oli sitä mieltä, että uhka ei ole kasvanut.
– Näitä kyselyjä tulee nykyään niin paljon että en antaisi tuolle tulokselle liian suurta painoarvoa. Jaa tai ei -vastausten sijaan kiinnittäisin enemmän huomiota vastausten perusteluihin, hän muistuttaa.
Savolan omien perustelujen mukaan ”jännittyneisyys on ollut Itämeren alueella jo pidempään. Suomi huolehtii osana alueen turvallisuutta omasta maa- ja merialueistaan sekä ilmatilastaan. Venäjän kanssa on päämiestasolla toimiva vuoropuhelu. Uhkataso ei ole muuttunut Suomen osalta viime kuukausina”.
Pitkälti samat perustelut pätevät kansanedustajan mukaan myös pohdittaessa Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä.
– Kuten hallitusohjelmassakin todetaan, niin optio siihen on säilytettävä. Mutta mitään tarkkaa aikarajaa ei päätöksille tarvita, vaan aina toimitaan tilanteen mukaan. Se voi olla nyt keväällä, ensi syksynä tai vasta muutaman vuoden päästä.