Satakunnan vaalipakka meni sekaisin, mutta keskustassa toivo elää – Eeva Kalli on piirille kallisarvoinen
Satakunnan Keskustalla on yksi puolueen kirkkaimmista tähdistä, eduskuntaryhmää johtava euralainen Eeva Kalli. Hänen ansiostaan keskustapiirissä uskalletaan toivoa taas jopa kahta kansanedustajaa kevään eduskuntavaaleista.
Neljä vuotta sitten Satakunnan Keskusta oli tukalassa tilanteessa, kun Timo Kalli ja Kauko Juhantalo päättivät eduskuntauransa. He saivat yhteensä yli 8 800 ääntä vuoden 2015 vaaleissa.
Yksi kansanedustajapaikka menikin viimeksi Satakunnasta keskustan vaalitappion mukana, mutta Timo Kallin tytär Eeva Kalli keräsi jo ensi yrittämällä 6717 ääntä.
Kansanedustajuutta kärkkyy jälleen myös kankaanpääläinen maatalousyrittäjä Mikko Uusitalo, joka jäi viime eduskuntavaaleissa täpärästi varasijalle. Ehdolle asettui myös piirin tuore puheenjohtaja, karvialainen pelastusylitarkastaja Jari Lepistö.
14 ehdokkaan lista tuli täyteen helmikuussa. Keskustan ehdokkaista sekä naisia että miehiä on seitsemän, alle 30-vuotiaita ehdokkaita kolme.
Satakunta Keskusta sai itseluottamusta aluevaalien tuloksesta. Puolueen kannatus oli vaalipiirissä 19,5 prosenttia, mikä on 3,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime kuntavaaleissa ja 2,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.
Keskustan nykyisellä kannatuksella kaksi kansanedustajaa on kovan työn takana, mutta Satakunnan Keskustan toiminnanjohtaja Leena Pellikka pitää tilannetta silti lupaavana.
– Meillä on nyt tuhannen taalan paikka tuplata edustajamäärämme. Siitä me lähdemme, että saisimme vähintään kaksi kansanedustajaa. Jäimme siitä 106 äänen päähän viimeksi, joten miksi me sitä huonommin suorittaisimme, hän toteaa.
Meillä on nyt tuhannen taalan paikka tuplata edustajamäärämme.
Satakunnan Keskustan toiminnanjohtaja Leena Pellikka
Satakuntaa sanotaan Suomen perussuomalaisimmaksi maakunnaksi. SDP sai siellä suurimman puolueen asemansa takaisin perussuomalaisilta viime eduskuntavaaleissa. Keskusta oli kolmannella sijalla 16,7 prosentilla, pudotusta tuli 3,9 prosenttiyksikköä.
Pitkälti Laura Huhtasaaren ansiosta perussuomalaiset on yhä vahva. Huhtasaari oli vaalipiirin ääniharava 12 991 äänellä, mutta europarlamentti kutsui häntä heti eduskuntavaalien jälkeen. Huhtasaari tekee nyt paluuta kotimaan politiikkaan ja sanoo haluavansa asua perheensä luona Merikarvialla. Nähtäväksi jää, onko viime aikoina vähemmän esillä ollut Huhtasaari vielä yhtä suosittu.
Huhtasaaren varasijalta eduskuntaan nousi porilainen Petri Huru, joka haluaa jatkaa kansanedustajana. Ehdolla on myös puolueen toinen istuva kansanedustaja, kankaanpääläinen Jari Koskela. Hurun ja Koskelan penkit istuntosalissa tutisevat, jos Huhtasaari on pysynyt ihmisten mielissä Brysselin vuosien aikana.
Kokoomuksen riveistä jatkokautta hakee puolueen ainoa istuva kansanedustaja, raumalainen Matias Marttinen.
Kokoomuksen ehdokaslista ei ole Satakunnassa kovin päräyttävä. Porilainen Sampsa Kataja vetäytyi kokoomuksen ehdokasjoukosta tuoreen häirintäkohun vuoksi. Paikallisissa luottamustehtävissä toimiva Kataja jäi viime eduskuntavaaleissa varasijalle.
SDP:lle kolmen kansanedustajapaikan pitämisestä ei tule helppoa. Puolueen asemia heikentää raumalaisen Kristiina Salosen siirtyminen maakuntajohtajaksi. Hän keräsi yli 10 000 äänen potin keväällä 2019.
Istuvista kansanedustajista jatkoa hakevat SDP:n porilainen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja kankaanpääläinen kansanedustaja Heidi Viljanen. Viljanen nousi eduskuntaan Salosen ja Kiurun äänimäärien siivittämänä. Kiuru on ansioitunut tällä kaudella koronan hoidossa, mutta jäi viimeksi äänissä Salosen taakse.
Asetelmat menivät vaalipiirissä uusiksi, kun kahdeksasta kansanedustajasta kaksi luopuu paikastaan. Vuodesta 2011 Arkadianmäellä istunut vasemmistoliiton nakkilalainen edustaja Jari Myllykoski jättää myös eduskunnan.
Toiminnanjohtaja Pellikka kuvailee Satakuntaa Suomeksi pienoiskoossa. Pohjois-Satakunta on karumpaa ja harvaan asuttua, mutta maakunnasta löytyy myös vehreää maanviljelyä, vahvaa elintarviketeollisuutta, energiantuotantoa sekä Rauman ja Porin satamat.
Keskustan kannatus on ollut nykyhallituksessa alamaissa, ja Pellikan mukaan se näkyy vaaliteltoilla. Ihmisille joutuu kertomaan asioista, joita keskusta on ”turvannut ja pelastanut” hallituksessa, Pellikka sanoo.
– Kyllä ihmiset uskovatkin, kun heille kerrotaan, mutta tämän hallituskauden tekemisiä pitää selittää aika paljon.
– Pohjois-Satakunnassa joutuu esimerkiksi sanomaan, että tämä hallitus ei ole turpeen käyttöä estänyt, vaan nykytodellisuus on varhaisempaa perua ja johtuu kansainvälisestä päästökaupasta, Pellikka havainnollistaa.
KESKUSTAN EHDOKKAAT SATAKUNNASSA:
Aila Haikkonen, diplomi-insinööri, maatalousyrittäjä, Pori
Vilho Hakala, insinööri (AMK), Nakkila
Joonas Immonen, yhteiskuntatieteiden ylioppilas, kaupunginvaltuuston vpj., Huittinen
Eeva Kalli, kansanedustaja, Eura
Juha Kantola, maanmittausinsinööri (AMK), Pori
Eveliina Kuuskoski, agrologiopiskelija, Jämijärvi
Jari Lepistö, pelastusylitarkastaja, Karvia
Tuula Nikula-Häkli, sosiaaliohjaaja, sosionomi (AMK), Kokemäki
Katri Pohjankivi, insinööriopiskelija, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, Pori
Mikko Uusitalo, maatalousyrittäjä, agrologi (AMK), Kankaanpää
Marja Vaitomaa, kotitalouden ja terveystiedon lehtori, Eurajoki
Jonna Viljanen, opiskelija, Rauma
Niklas Vähä-Ettala, toimipaikan päällikkö, maaseutuyrittäjä, Rauma
Pasi Koski, rehtori, emeritus, Merikarvia
Suomenmaan juttusarjassa käydään läpi kaikki eduskuntavaalien vaalipiirit keskustan näkökulmasta. Vaalipäivä on 2. huhtikuuta.
