Sinipunan nokkapokka tuskin kirpaisee keskustaa, päinvastoin – Pirkanmaalla puolueet kisaavat vaalipiirin lisäpaikasta
Keskusta marssittaa Pirkanmaalla ehdolle rivistön, jolla on taustallaan vahvaa vaalimenestystä.
Puolueella on vaalipiirissä kaksi istuvaa kansanedustajaa, Arto Pirttilahti ja Jouni Ovaska. Molemmat saivat edellisvaaleissa hyvät, yli 5000 äänen tulokset, ja aikovat uusia paikkansa nytkin.
Ehdolla on myös entinen kansanedustaja, vuoden 2019 vaaleissa tippunut Pertti Hakanen. Hänkin tekee päivätyötään politiikassa, nyt maa- ja metsätalousministerin erityisavustajana, ja mahdollisuus hyvään tulokseen on olemassa.
Hakanen sai näkyvyyttä myös aluevaaleissa, joissa hän meni läpi. Pirttilahti ja Ovaska eivät olleet aluevaaleissa ehdolla.
Aluevaltuutetuista, joita puolueella on Pirkamaalla 8, ehdolla eduskuntaan ovat myös Hanna Holma, Minna Sarvijärvi, Petra Schulze Steinen, Linda Lähdeniemi sekä Marjo Mäkinen-Aakula.
Heistä Holma on menestynyt hyvin monissa aiemmissa eduskuntavaaleissa. Sarvijärvi ja Mäkinen-Aakula ovat tuttuja keskustan kestonimiä. Schulze Steinen on verrattain tuore nimi politiikassa, mutta vahva kokemus EU-asioista on tuonut jo muutamissa vaaleissa uskottavuutta ja kelpo tulokset. Eduskuntavaaleissa hän on ensikertalainen.
Kovaa kampanjaa tekevän eduskuntavaalien ensikertalaisen, vaalien aikaan 26-vuotiaan Lähdeniemen ennakoidaan yllättävän. Hän oli edellisellä kaudella 22-vuotiaana Suomen nuorin kunnanhallituksen puheenjohtaja, ja jatkaa edelleen Punkalaitumen puikoissa.
Nuoria alle 30-vuotiaita keskustaehdokkaita ovat Lähdeniemen lisäksi keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos sekä tekniikan kandidaatti Miina-Maija Simonen sekä yhteiskuntatieteiden maisteri, kansanedustajan avustaja Janne Riitakorpi.
Keskustan lista on muuttunut melko paljon edellisvaaleista. Piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä arvioi, että tämä voi olla sekä uhka että mahdollisuus. Hän näkee asian kuitenkin ennemmin myönteistä kautta.
– Ihmisellä voi olla myötäsyntyinen halu äänestää samaa, ketä aiemminkin. Puoluetoiminnan kannalta näkisin kuitenkin huonona, jos ei olisi tarjota selkeitä uusia vaihtoehtoja. Tarkoituksemmekin on asettaa tarjolle vaihtoehtoisia edustajia.
Joka tapauksessa listan uusiutuminen tarkoittaa, että moni ääni etsii uutta kotia.
Suurin määrä kodittomia ääniä jää hämeenkyröläiseltä Katariina Pylsyltä. Häntä äänesti vuonna 2019 1837 äänioikeutettua. Pylsy vaikuttaa aluevaltuustossa keskustan ääniharavan mandaatilla.
Myös vuonna 2019 piirissä oli ehdolla Suomen Keskustanuorten istuva puheenjohtaja, mutta Suvi Mäkeläisen 1283 ääntä etsivät nyt uutta kotia. Aleksi Sandroos on ollut näkyvä, mutta hänen profiilinsa on monelle äänestäjälle ehkä liian radikaali, ja äänimäärää onkin vaikea ennakoida.
Tampereen kaupunginvaltuutetulta Vilhartti Hanhilahdelta jää 1265 ääntä. Myös monia alle tuhat ääntä saaneita ehdokkaita on nyt jäänyt listalta pois.
Voi olla myös, että 2019 pois jättäytyneen Mikko Alatalon äänet eivät ole löytäneet perijää keskustasta.
Pirkanmaa on keskustalle verrattain vaikea vaalipiiri. Nykyisillä gallupeilla puolue jäisi Pirkanmaalla vain yhteen paikkaan, mutta tähän ei keskustaväki usko. Piiri on päättänyt ottaa vaalipiiriin tulevan uuden paikan itselleen eli nostaa paikkalukunsa takaisin kolmeen.
Pirkanmaalta valittiin 2019 19 kansanedustajaa ja tänä vuonna valitaan 20. Vaalipiiri on Suomen kolmanneksi suurin Uudenmaan ja Helsingin jälkeen.
Toiminnanjohtaja Ala-Hemmilä uskoo, että vaalien teemat voivat palvella keskustaa. Aluevaaleista alkoi kehitys, joka auttaa puoluetta valtakunnallista tilannetta paremmin juuri Pirkanmaalla.
– Aluevaaleista on lähtenyt voimakas maakunnallinen ajattelu liikkeelle täällä ja se hyvin mahdollisesti näkyy vielä eduskuntavaaleissa. Ehdokkaat olemme saaneet hyvin ympäri maakuntaa. Asettelu on hyvä, ei erinomainen, mutta hyvä. Isommasta keskuksesta Tampereeltakin on useampi ehdokas.
Edellisissä vaaleissa keskustan listalla oli enemmän alueellisia ongelmia. Pienestä Vesilahden kunnasta löytyi useampi ehdokas, kun taas tyhjiä aukkoja oli monella tärkeällä alueella.
Ala-Hemmilä kertoo ymmärtävänsä myös synkimpien pilvien saattavan saapua, eli paikkamäärän tippumisen yhteen.
– Kaikki on mahdollista, niin myös parempaan suuntaan. Miksemme voisi saada vaalipiirin uutta paikkaa ja nostaa paikkalukuamme. Se on kiinni vain omasta tekemisestä. Paljon on kiinni siitä, millä fiiliksellä tehdään.
Keskusteluun noussee myös Suomi-rata, jossa keskusta asettuu muiden vastavoimaksi.
– Logistiikka ja yhteydet ovat todella tärkeitä, se tiedetään. Keskustan vaihtoehto muihin on selkeä; ei haluta miljardisummia kiinni uuteen rataan, vaan kunnostetaan olemassa olevia ratoja ja teitä.
Ala-Hemmilä toivoo myös, että koulutusasiat nousevat keskusteluun vaalien alla. Pirkanmaalla tälle olisi alueellista tilausta etenkin erityisopetuksen tarpeen takia.
– Paikallisesti tiedetään, että erityisopettajia tarvitaan lisää. Tampereen yliopistoon olisi hyvä saada varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityisopetuskoulutusta. Alueelle jää aina osaajia, jos koulutusta saisi liikkeelle.
Oppimisen tulevaisuus huolettaa Ala-Hemmilää laajasti.
– On selvää, että pitää tehdä selkeitä suunnanmuutoksia, oppia virheistä, ja todella toivon, että näissä vaaleissa keskustellaan ihmisten keskeisimmän asian, osaamisen, vahvistamisesta. Että sitä karttuu koko eliniän ajan. Oppiva ihminen on sekä hyödyksi yhteiskunnalle että vahvistaa oman elämänsä merkityksellisyyttä.
Ykkössijasta Pirkanmaalla taistelevat SDP ja kokoomus. Pääministeri Sanna Marin on ehdolla vaalipiirissä ja hänellä on mahdollisuus auttaa puoluettaan saamaan todella hyvä tulos. Edellisvaaleissa Marinilla ei ollut ministerikokemusta, mutta silti hän teki vaalipiirin historian ääniennätyksen saadessaan 19 088 ääntä.
Nyt Marinin suosio voi aivan hyvin tuoda demareille tätäkin suuremman äänipotin. Marin on selvinnyt kohuista ja virheistäkin aiemmin niin hyvin, että mikään yllätys tuskin nytkään kääntää kelkkaa.
Toiseksi suurimman tuloksen tehnee joko Tampereen kokoomuslainen pormestari Anna-Kaisa Ikonen tai perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio. Vuoden 2019 vaaleissa Ikonen sai melkein 10 000 ääntä ja Savio yli 11 000.
Keskustan Ala-Hemmilä toteaa, että kärki on sinipunan osalta selvä, mutta sen jälkeen kaikki on mahdollista.
– Mitä muiden asettamia ehdokkaita olen seurannut, niin se on tasaisen hyvää asettelua. Ei mitään sellaista, että toiminnanjohtajan ominaisuudessa alkaisi pelottaa.
Aluevaaleissa ykkönen oli kokoomus, kun taas eduskuntavaaleissa 2019 Sanna Marin johti SDP:n voittajaksi jo ennen ministeriyttään. Kuntavaalit 2021 menivät kokoomukselle.
Pirkanmaalle syntynyt aluepoliittinen valistuneisuus yhdistettynä sinipunapuolueiden kisaan todennäköisesti herättääkin kiinnostusta keskustan sanomalle koko maakunnan huomioinnista.
Aiempaa kauemmas vasemmalle juuri Marinin johdolla asettunut SDP saattaa joutua kokoomuksen tikunnokkaan. Vastaavasti oikeistolaistunut kokoomus saa runtua SDP:n suunnasta. Keskellä on Pirkanmaalla tilaa.
Vihreät pitänee kaksi paikkaansa ja vasemmistoliitto Anna Kontulan paikan. Kristillisdemokraatit ovat pitämässä yhden paikkansa.
Jos tosin vaalitulos on sama kuin 2019, vihreät saa vaalipiiriin tulevan uuden paikan ja nostaa edustajamääränsä kolmeen. Vasemmistoliitto kärkkyy kuitenkin lähellä.
Luopujia ovat pitkäaikaiset kansanedustajat Jukka Gustafsson (sd.) ja Satu Hassi (vihr.). Lisäksi perussuomalaisten yhden kauden istunut edustaja Veikko Vallin jättäytyy pois. SDP ja perussuomalaiset pystynevät kompensoimaan jättäytyjänsä, mutta vihreät menettänee merkittävän määrän äänestäjiä Hassin lähdön myötä. Samalla tulos jäänee muutenkin vuotta 2019 heikommaksi.
Vaalityöllä on laajalti merkitystä. Vaalipiirin kärkinimet saavat taatusti kovat tulokset, mutta tämän jälkeen jokaisen puolueen on löydettävä liikkuvat äänestäjät ympäri maakunnan.
– Meillä on hyvä ja monipuolinen ehdokaslista, ja ihmiset jotka ovat mukaan lähteneet, ovat lähteneet täydestä sydämestä. En epäile, etteikö fiilis kohene vaaleja kohti. On mukava päästä tekemään yhdessä töitä ja vaalikampanjaa. Tässä edetään erittäin myönteisin mielin, Ala-Hemmilä luottaa.
KESKUSTAN EHDOKKAAT PIRKANMAAN VAALIPIIRISSÄ:
Terhi Ala-Keturi, koulupsykologi, PsM, Tampere
Ari Arvela, yrittäjä, maanviljelijä, Vesilahti
Tarja Haapasaari, varhaiskasvatuksen opettaja, Lempäälä
Pertti Hakanen, ministerin erityisavustaja, opistoupseeri evp, Sastamala
Hanna Holma, yrittäjä, Kangasala
Tuukka Liuha, yrittäjä, tradenomi, Lempäälä
Matias Lösönen, HLL, hammaslääkäri, Tampere
Linda Lähdeniemi, opiskelija, ministerin avustaja, Punkalaidun
Marjo Mäkinen-Aakula, maatalousyrittäjä, agronomi, Orivesi
Raili Naskali, yrittäjä, merkonomi, Pirkkala
Jouni Ovaska, kansanedustaja, KM, Tampere
Arto Pirttilahti, kansanedustaja, agrologi, Mänttä-Vilppula
Janne Pulkka, kehitysjohtaja, agrologi, Tampere
Janne Riitakorpi, YTM, kansanedustajan avustaja, Tampere
Aleksi Sandroos, keskustanuorten puheenjohtaja, lähihoitaja, Sastamala
Minna Sarvijärvi, KM, emäntä, Ylöjärvi,
Petra Schulze Steinen, oikeustieteen lisensiaatti, lakimies, Valkeakoski
Miina-Maija Simonen, tekniikan kandidaatti, opiskelija, Ruovesi
Matti Särkilampi, korjaamopäällikkö, Ylöjärvi
Matti Äijö, metsätalousinsinööri, yrittäjä, Ikaalinen
Suomenmaan juttusarjassa käydään läpi kaikki eduskuntavaalien vaalipiirit keskustan näkökulmasta. Vaalipäivä on 2. huhtikuuta.
Juttua päivitetty 27.2. klo. 9.09. Lisätty nuorten ehdokkaiden luetteloon Janne Riitakorpi.