THL:n Salminen puhaltaa suomalaisiin maaotteluhenkeä rokotuskattavuuden nostamisessa – rokottamattomat saavat koronan ennemmin tai myöhemmin, hän sanoo MTV:llä
Koronaepidemia ei ole ohitse, THL:n johtaja Mika Salminen ja HUSin infektioylilääkäri Asko Järvinen muistuttivat MTV Uutiset Livessä.
Järvisen mukaan on todennäköistä, että virus pyörii väestössä pysyvästi, ja rokottamattomat tulevat väistämättä sairastumaan.
Tämän hetken rokotuskattavuudella yli 60 000 ihmistä joutuisi vielä sairaalahoitoon koronaviruksen takia, Järvinen kertoo laskeneensa.
– Yli 70-vuotiaista rokottamattomista joka kolmas joutuu sairaalaan, yli 60-vuotiaista ehkä 50 prosenttia ja yli 50-vuotiaista 10 prosenttia. Sitten se vähenee, mutta se on aika iso riski, jonka rokottamaton ottaa tulevien vuosien aikana sairaalaan joutumisen osalta. Tästä olen tällä hetkellä huolissani.
– Tulevina talvina teho-osastot tulevat täyttymään koronaviruspotilaista, Järvinen sanoo.
Salminenkin sanoo, että rokottamattomuuden valitsevat ottavat todella ison riskin.
– Se tauti tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin. Jos ei tänä talvena niin sitten seuraavana tai sitä seuraavana.
Salminen ja Järvinen muistuttavat, että sairastumisen riski on rokottamattomilla nyt suurempi kuin ennen, koska tautia on liikkeellä enemmän suhteessa rokottamattomien määrään.
Salminen toteaa, että nelikymppisellekin riski sairaalaan joutumisesta on kohtuullinen.
– Se ei ole kauhean mukava kokemus kuitenkaan.
Salminen sanoo, että suomalaisten keskuudessa on jonkin verran rokotevastaisuutta, ja osa puolestaan odottelee ja katselee tilannetta.
– Nyt kannattaisi se johtopäätös vetää, että kannattaa se rokote ottaa, koska talvella tilanne on huonompi. Virus tarttuu helpommin talvella. Helppo ratkaisu on ottaa se rokote ja välttää vakava tauti.
– Toivoisin, että suomalaiset ottaisivat vähän maaottelumeininkiä. Pyrittäisiin siihen, että peitotaan ruotsalaiset, norjalaiset, islantilaiset ja tanskalaiset myös tässä rokotekattavuudessa, Salminen kannustaa.
Salminen kertoo sanoneensa Ruotsin valtionepidemiologille Anders Tegnellille pandemia-aikana useinkin eriävän mielipiteensä koronalinjauksista. Ruotsin koronalinja on ollut muita maita lepsumpi.
– Ollaan sanottu heille ainakin, että aika rohkeita olette, Salminen kertoo.
Salminen sanoo, että Suomella ei ole ollut erityistä suhdetta Ruotsiin koronan hoidossa, vaan keskusteluja on käyty muiden Pohjoismaiden kansanterveyslaitosten edustajien sekä kaikkien EU-maiden kanssa.
– Luulisin, että olemme katsoneet enemmän Tanskaa ja monia Euroopan maita. Ruotsia ei olla hirveästi katsottu, koska heidän strategiassaan oli sitten kuitenkin vähän aukkoja.
Järvisen ja Salmisen mukaan ravintolarajoitusten löysentämistä olisi voitu Suomessa vielä odottaa.
Yöelämä on isoimpia riskipaikkoja, Järvinen toteaa.
– Rokotuskattavuus on myös siellä liikkuvissa ihmisissä eniten vajaa, eli 20–40 ikävuoden välillä. Selvää on ollut, että kun ne (ravintolat) avataan, tartuntojen määrä tulee nousemaan.
– THL:n näkemys oli se, että olisi voitu vielä odottaa ravintolarajoitusten vapauttamisen kanssa. Toisaalta ymmärrän kyllä hallitustakin, joka joutuu katsomaan koko yhteiskunnan etua. Se on heidän oikeus ja velvollisuutensakin, Salminen sanoo.
Järvinen uskoo, että koronan vuoksi sairaalahoitoon joutuvien määrä tulee kasvamaan lokakuun aikana.
– Varmaan loppukuusta ollaan selvästi korkeammissa sairaalahoitoisten potilaiden määrissä kuin nyt, ellei ihmiset hae rokotteita.
– Se ei ole ehkä rajoitusten purkamisesta kiinni vaan siitä, että ihmiset muuttavat käyttäytymistään, kun ruvetaan puhumaan rajoitusten purkamisesta.
Salmisen mukaan on mahdollista, että koronarokotteesta tulee joka vuosi otettava.
– Se on mahdollista, mutta sitä emme varmuudella vielä tiedä. Meillä ei ole tarpeeksi seurantatietoa, onko niin että kaikilla eri rokotusmuodoilla vaste hiipuu niin paljon, että tarvittaisiin lisärokotoksia. Se on kysymysmerkki vielä.
Järvisen mukaan näyttää kuitenkin selvältä, että rokotuksilla tautia ei saada katoamaan maailmasta.
– Emme saa estettyä sitä, etteikö rokotuksen saanut saa tartuntaa ja lyhyen aikaa voisi tartuttaa sitä eteenpäin. Rokotuksilla kykenemme estämään vaikeita tautimuotoja. Jos se teho säilyy, niin välttämättä ei tarvita uusia rokotuksia – ellei tule uusia virustyyppejä, joihin rokote ei tepsi. Nämä ovat avoimia kysymyksiä tällä hetkellä.