Saksassa jysähti – ja nyt Euroopan laitaoikeiston vaitonaisuus on korvia huumaavaa
Monet Euroopan suuret laitaoikeistolaiset puolueet ovat pitäneet matalaa profiilia sen jälkeen, kun Saksassa äärioikeistolainen AfD voitti Saksi-Anhaltin osavaltiovaalit sunnuntaina saaden vajaat 44 prosenttia äänistä.
Esimerkiksi Ranskassa ensi vuoden vaaleissa presidentiksi mielivä äärioikeistolainen Marine Le Pen sekä Kansallista liittoumaa johtava Jordan Bardella ovat vaienneet äärioikeistolaisen puolueen suurimmasta läpimurrosta Saksassa sitten toisen maailmansodan.
France24 arvioi, että Le Penin ja Bardellan haluttomuus osallistua keskusteluun heijastelee laajemminkin Euroopan maahanmuuttovastaisten puolueiden näkemystä siitä, että niiden rinnastaminen radikaaliin AfD:hen ei ole poliittisesti kannattavaa.
Esimerkiksi Le Penillä on ensi vuonna kaikkien aikojen paras mahdollisuus nousta presidentiksi neljännellä yrityksellään. Mielipidemittausten perusteella hän on selvässä johdossa ensimmäisellä kierroksella sekä muodostavan vähintäänkin huomattavan uhan kenelle tahansa kilpailijalle toisella kierroksella.
Bardella puolestaan ajautui välirikkoon AfD:n kanssa vuonna 2024 Euroopan parlamentissa. Syynä oli AfD:n johtohahmon julistus siitä, etteivät Natsi-Saksan SS-joukkoihin kuuluneet olleet ”auromaattisesti rikollisia”.
Myös oikeistopopulistisen Reform UK -puolueen johtaja Nigel Farage on pysytellyt varautuneen vaitonaisena tavoitellessaan Britannian johtajuutta. YouGovin kannatusmittauksissa Faragen puolue on ollut huhtikuusta asti suosituin puolue.
Reform UK syntyi alun perin nimellä Brexit Party vuonna 2018 ajamaan Britannian kovaa eroa Euroopan unionista. Brexitin toteuduttua ja koronapandemian alettua puolue vaihtoi nimekseen Reform UK ja alkoi vastustaa muun muassa koronasulkuja. Vuodesta 2024 alkaen Reform UK on nousut merkittäväksi poliittiseksi voimaksi ja haastanut erityisesti perinteisen konservatiivipuolueen.
Reform UK:n poliittinen linja pohjautuu etenkin maahanmuuton, vihreän siirtymän ja woke-ajattelun vastustamiselle.
Myöskään Italian pääministeri Giorgia Meloni, jonka johtamalla Italian veljet -puolueella on uusfasistiset juuret, ei ole kommentoinut AfD:n murkavoittoa.
Italian veljet kuuluu Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR), joka pyrkii esiintymään pragmaattisena, EU-myönteisempänä ja hallituskelpoisena oikeistovoimana. AfD taas edustaa jyrkempää ja radikaalimpaa linjaa, eikä se mahdu Melonin ryhmään.
Lisäksi Melonilla ja AfD:llä on perustavanlaatuisia ulkopolitiikan näkemyseroja. Meloni on esimerkiksi Nato-myönteinen, kun AfD haluaisi puolestaan vaalia hyviä suhteita Venäjään.
Ruotsissa jännitetään parlamenttivaaleja jo ensi viikonloppuna. Niissä perussuomalaisten veljespuolue Ruotsidemokraatit haluaa viimein nousta hallitukseen.
Viime vaaleissa Ruotsidemokraatit päätti tukea hallitusta ulkopuolelta, jolloin moderaattien Ulf Kristersson pääsi muodostamaan oikeistohallituksen, vaikka sosiaalidemokraatit olivat moderaatteja suurempi puolue.
Nyt vaalipäivän alla Ruotsidemokraatit ovat suhtautuneet AfD:n vaalimenestykseen erittäin pidättyväisesti.
Myös Ruotsidemokraatit kuuluvat EU-parlamentissa ECR-ryhmään, jonka kannat ovat maltillisempia kuin AfD:n.
Innostuneen vastaanoton AfD:n menestys on saanut Unkarin entiseltä pääministeriltä Viktor Orbanilta, joka hehkutti tuoreeltaan tuloksen olevan suuri asia koko Euroopalle.
– Kiinnittäkää turvavyönne. Tämä on vasta alkua, Unkarin parlamenttivaalit viime huhtikuussa hävinnyt Orban uhosi viestissään.