Saarikko kokoomukselle: Velkaantumisen vaihtoehto on selän kääntäminen kansalaisille
Velanoton vaihtoehto on kansalaisten jättäminen oman onnensa nojaan energiakriisissä, katsoo valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).
Saarikko sanoi eduskunnan kyselytunnilla velkaantumisesta jälleen kysyneelle kokoomukselle ymmärtäneensä puolueen tukeneen kansalaisten auttamista energiakriisin keskellä.
– Se tarkoittaa, että jos täällä vaatii kovasti, että ”älkää enää velkaantuko”, niin se on yhtä kuin suomeksi ”ei auteta kansalaisia energiakriisissä”. Teidän on valittava, kumpaa tietä te tarkoitatte.
Saarikon mukaan puheet siitä, että Suomella tai kaikille Euroopan mailla olisi ollut valittavissa toinen tie, ovat perättömiä.
– Ei olisi ollut, tai sitten me olisimme hylänneet kansalaistemme hyvinvoinnin.
Saarikko muistutti myös, että hallituskausi on niin loppusuoralla, että esimerkiksi säästölakeja ei enää ehdittäisi tehdä ja viedä läpi eduskunnassa.
Velkakeskustelun avasi kokoomuksen Ben Zyskowicz, joka muistutti, että valtion korkomenot olivat viime vuonna 800 miljoonaa euroa.
– Vielä syyskuussa valtiovarainministeriö arvioi, että tänä vuonna korkomenot olisivat 1 500 miljoonaa euroa. Eilen ministeriö kuitenkin kertoi luvun nousevan tästäkin vielä noin 1 000 miljoonalla eurolla. Tämä korkoihin tänä vuonna menevä 2 600 miljoonaa euroa eli 2,6 miljardia euroa on valtava summa.
Zyskowicz kysyi, miten hallitus reagoi korkomenojen nousuun.
Valtiovarainministeri myönsi korkojen nousseen viime aikoina odottamattomalla tavalla.
– Minun ymmärtääkseni erittäin laajasti jaetaan arvio siitä, että näin nopea koronnousu sittenkin näin nopealla tahdilla on tullut monelle taholle hiukan yllätyksenä.
Saarikon mukaan hallitus olisi tietenkin mieluummin valinnut sellaiset ajat, että alkuperäiset suunnitelmat talouden tasapainottamisesta olisivat olleet mahdollisia.
– On – sanon suoraan – hiukan ikävää luoda sellaista kuvaa, että olisi ollut olemassa joku täysin toinen todellisuus, jossa vain ikään kuin toisenlaiset puolueet olisivat kyenneet tekemään täysin toisenlaisia ratkaisuja.
Saarikon mukaan nykyisen eduskunnan puolueista joka ikinen on hyväksynyt sen mittakaavan, jonka hallitus on velanotossa joutunut valitsemaan kriisien vuoksi. Muita kuin suoraan koronakriisiin tai sotaan liittyviä toimia siivittää hänen mukaansa parlamentaarinen kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen tahto, esimerkkinä keskustelu poliisien määrän tarpeellisuudesta.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) myönsi, että Suomi on velkaantunut ja velalla on hinta.
– Ja kun velka teidänkin mielestänne on huono asia, niin minkä takia kokoomus on ottanut velkaa, kun se on ollut hallituksessa?
Marinin mukaan kyseessä ei ole vain tämän hallituksen asia, vaan edelliset hallitukset ovat velkaantuneet yhtä lailla.
– Minun on vaikeaa nähdä sitä, että samanaikaisesti voidaan kritisoida velkaantumista ja sitten kuitenkin ollaan valmiita sitä velkaa ottamaan — tekin olitte valmiita ottamaan kaikkiin näihin toimiin. Oli kyse pandemiasta, sodasta, energiakriisistä, te olitte kaikki nämä velkaeurot valmiita ottamaan.
Saarikon mukaan kokoomuksen väitteet siitä, että hallitus ei ole mistään ottanut pois, eivät myöskään pidä paikkaansa.
– Tämänkin vuoden budjetissa on huomattavasti pienempiä menoeriä vaikkapa kehitysyhteistyölle tai uusien liikennehankkeiden aloittamiseen. Tästäkin tietenkin moni kokee, että olemme tehneet vääränlaisia arvovalintoja tai ne ovat ikäviä päätöksiä, valtiovarainministeri totesi.
Nyt-liikkeen Harry Harkimo kyseli kyselytunnilla pääministeriltä, hajoaako hallitus nyt keskustan edustajien irtiottoon niin sanotussa translaissa.
Marin selvitti, että keskustan eduskuntaryhmän hajoaminen asiassa on ollut tiedossa salikäsittelyn osalta.
– Olen ajatellut ja on myös sanottu ja vakuutettu, että valiokuntatyöskentelyyn tämä ei vaikuta. Näin ei kuitenkaan nyt ole ollut, vaan myös valiokunnassa hallituspuolueiden rivit ovat tässä kysymyksessä hajonneet, ja kyllä me tulemme hallituksessa tätä asiaa yhdessä käsittelemään.
Marinin mukaan tärkeää on kuitenkin se, että esitys saadaan saliin äänestettäväksi.
– Ja itse ainakin toivon, että salin laaja enemmistö on translain takana.