Saarikko aikoo olla uudenlainen valtiovarainministeri – väestöpolitiikka ja luonnon ja ympäristön kestävyys etulinjaan
Hallituksen uusi valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko aikoo lähestyä tehtäväänsä uudella tavalla.
Saarikko sanoi hallituksen ministerivaihdosten jälkeisessä tiedotustilaisuudessa rohkevansa luonnehtia itseään uudenlaiseksi valtiovarainministeriksi.
– Tällä en tarkoita sitä, että suhtautuisin velkaantumiseen kevyesti, en. Vaan tarkoitan sitä, millä keinoilla me voimme siitä selvitä.
Saarikon mukaan talous- ja veropoliitikkaa ovat perinteisesti politiikan kovaa ydintä, kun taas perhe – koulutus- ja sosiaalipolitiikka on nähty jotenkin pehmeinä osa-alueina.
– Tämän haluan muuttaa, hän painotti.
Saarikko selvitti ottavansa tosissaan ministeriön esityslistalle tiensä raivanneet uudet kestävyysasiat. Näityä ovat hänen mukaansa luonnon ja ympäristön kestävyys, ilmastonmuutoksen torjunta sekä sosiaalinen kestävyys ja sen osana etenkin väestöpolitiikka.
Saarikko huomautti, että alhainen syntyvyys hidastaa tutkitusti talouskasvua Suomessa.
– Toisaalta luonnon kestokyvyn reunaehdot väkisinkin raamittavat rajoja myös talouskasvulle. Kasvun tulee jatkossa perustua uusiutuviin luonnonvaroihin, kiertotalouteen sekä uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön.
Saarikon mukaan julkisen talouden tasapainottaminen ei tule onnistumaan vanhoihin lääkkeisiin nojaamalla eikä pelkästään leikkauksia ja veronkorotuksia käyttäen, vaikka nekin hallituksen työkalupakissa yhtenä osana ovat.
– Suomen on päästävä pitkäjänteiselle vahvan kasvun uralle, johon tarvitaan rohkeutta uudistua, lupa vaurastua ja luottamusta investoida ja perheellistyä, Saarikko linjasi
Saarikko näkee perhepolitiikan mitä suurimmassa määrin talouspolitiikkana.
– Ilman toimenpiteitä Suomen väestö lähtee supistumaan 2030-luvulle tultaessa. Silloin tämän maan inhimillinen pääoma kääntyy laskuun.
Asiaan voidaan kuitenkin Saarikon mukaan vaikuttaa syntyvyyden ja maahanmuuton edistämisellä.
– Koen olevani koronan jälkeisen ajan valtiovarainministeri, jonka tehtävä on suunnata Suomea sumusta valoon, entistä parempaan Suomeen.
Saarikon hahmottelemassa entistä paremmassa Suomessa päättäjillä ja etujärjestöillä on rohkeutta uudistua ja ihmisillä ja yrityksillä lupa vaurastua.
– Yrityksillä ja omistajilla on luottamus investoida eri puolilla maata aina maatiloista pörssiyrityksiin. Nuorilla aikuisilla on entistä paremmassa Suomessa luottamusta perheellistyä, hän maalaili.
Saarikko uskoo salkunvaihdoksen vahvistavan myös hallituksen sisäistä voimaa.
– Yhteistyö pääministerin kanssa on entistäkin luontevampaa nyt valtiovarainministeriöstä käsin. Uskon että ymmärrämme myös toistemme talouspoliittista ajattelua, vaikka siinä eroja onkin, viime viikkojen ansiosta aiempaa paremmin. Ja se aina auttaa politiikassa, kyky ymmärtää toista ja hänen lähtökohtiaan.
Saarikko arvioi myös valtiovarainministeriön kannalta hyväksi, että ministeriön näkökulma on hänen kauttaan edustettuna hallituksen johtoviisikossa.
Saarikon entisen tehtävän perinyt tuore tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoi olevansa todella innostunut uudesta tehtävästään ja lähtevänsä oppimaan uutta.
– Tämä on iloisten asioiden hallinnonala ja uuden tekemisen salkku. Mutta valitettavasti kuluneena vuonna tähän on tullut poikkeuksellisen harmaita ja tummia sävyjä. Koronakriisi on ollut erityisen raskas kulttuuri-, urheilu- ja liikunnan toimijoille, ministeri myönsi.
Lisäksi paineita tuo Kurvisen mukaan kansallisen rahapeliyhtiön Veikkauksen tuottojen pienentyminen.
– Minulla ei ole mitään harhaluuloja siitä, miten vaikeaan tilanteeseen tulen kulttuurin, urheilun kentälle, toki myös nuorison ja tieteen ja tutkimuksen kentälle. Tiedän, että edessä ei ole helppoja hetkiä, ei ole helppoja päätöksiä tulossa, mutta lähden tekemään yhteistyötä ja tuttavuutta niiden lukuisten kenttien kanssa, joita minun hallinnoalallani on.
Kurvinen piti erittäin tärkeänä, että tässä tilanteessa on saatava aikaan aito jälleenrakentaminen ja nousu tuhkasta ja rauniosta koronan jälkeen. Se on hänen mukaansa kansakunnalle myös henkisesti hyvin tärkeää.
Kurvinen ei halunnut lähteä arvioimaan mahdollisuuksiaan saada työstään positiivista palautetta. Hän sanoi, ettei voi luvata muuta kuin tehdä parhaansa ja toimia parhaan ymmärryksensä mukaan.
– Tavoittelen järkeviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja.
Kurvinen sanoi kokevansa itsensä toiminnan mieheksi ja pyrkineensä aina saamaan asioita aikaan.
– Sillä asenteella tartun myös tähän tiede- ja kulttuuriministerin tehtävään.