"Sääli lapsia, jotka joutuvat käymään kouluvuotensa sisäilmaongelmien ja remonttien keskellä"

Porvoon kaupunginhallituksen keskustalainen jäsen Outi Lankia, 37, sai lokakuussa tietää, että kaupunki on varannut 12 miljoonaa euroa koulujen korjaustöihin seuraavan kahden vuoden ajalle.

Porvoon kiinteistöissä on valtavasti kosteusvaurioita, Lankia kertoo.

– Sääli lapsia, jotka joutuvat pahimmillaan käymään kaikki kouluvuotensa sisäilmaongelmien ja remonttien keskellä, Lankia sanoo Porvoon Keskuskoulun pihalla, jossa lapset viettävät parhaillaan välituntia.

Pihalla on myös työmaaparakeista tehtyjä väistötiloja.

Lankian oma poika on kuudennella luokalla tässä noin 500 oppilaan koulussa.

Useita miljoonia maksanut koulun peruskorjaus päättyi 10 vuotta sitten. Siitä kuuden vuoden kuluttua koulun yläpohjan purueristeessä havaittiin sädesieniä ja muita kosteusvauriomikrobeja.

Ne aiheuttivat oireita etenkin ylimmän kerroksen luokissa.

Kaupunki päätti säästää rahaa sillä, että vaurioitunutta materiaalia ei poisteta, vaan se eristetään vedeneristysmassalla tehtävällä kapseloinnilla.

Lankia ja muut aktiivivanhemmat vastustivat kapselointikorjausta alusta alkaen. He vaativat pilaantuneen purueristeen poistamista, mutta toimitilajohto päätti toisin.

Mutta yllätys yllätys: Kapselointi ei toiminutkaan. Siitä ei saatu riittävän tiivistä.

Nyt on Lankian mukaan tultu siihen johtopäätökseen, että homeinen purueriste täytyy sittenkin poistaa. Samalla kolmen vuoden ajan tehty kapselointi hajotetaan.

– Onhan se aivan uskomatonta. Olisi säästetty paljon aikaa ja rahaa, jos toimitilajohto olisi poistanut ongelman jo vuonna 2014 eikä piilottanut sitä, Lankia hymähtää.

Homeongelmaiset koulut ja päiväkodit sairastuttavat lapsia ja henkilökuntaa kaikkialla Suomessa. Korjausurakat tulevat todella kalliiksi.

Lankia on koulutukseltaan ympäristötieteen maisteri. Hän suuntautui opinnoissaan juuri sisäilmaongelmiin. Lankia kertoo, että homeongelmat eivät aina johdu huonosta rakentamisesta ja vääristä korjaustekniikoista.

Syy on usein kiinteistöjen kunnossapidon laiminlyönnissä.

Lankia on selvittänyt porvoolaisten kiinteistöjen huoltosuunnitelmia ja tyrmistynyt kuullessaan, että niitä ei läheskään aina ole.

Kukaan ei siis ole millään tavalla suunnitellut tai kirjannut ylös, milloin vaikkapa ilmanvaihtokanavat puhdistetaan tai ulkoseinät huoltomaalataan.

– Ne saattavat jäädä ties kuinka pitkäksi aikaa, Lankia ihmettelee.

Lisäksi muutama vuosi sitten selvisi, että koneellinen ilmanvaihto sammutettiin porvoolaisista päiväkodeista ja kouluista aina illoiksi, loma-ajoiksi ja viikonlopuiksi.

– Sillä saa uudenkin kiinteistön pilalle, Lankia sanoo.

Asiasta jopa äänestettiin Porvoon valtuustossa pari vuotta sitten. Tulos oli, että ilmanvaihto haluttiin pitää pois päältä energiansäästösyistä.

Lankia korostaa, että uudet rakennukset on suunniteltu niin, että kosteutta ja epäpuhtauksia poistava sekä tietyt paineolosuhteet säilyttävä koneellinen ilmanvaihto on jatkuvasti päällä.

– Jos se sammutetaan, vaikutus on päinvastainen.

– Olen ollut todella turhautunut, mutta työtä pitää edelleen jatkaa, Lankia sanoo.

Olen ollut todella turhautunut, mutta työtä pitää edelleen jatkaa.

Outi Lankia

Lankia kuuluu keskustan ilmasto-, energia- ja ympäristötyöryhmään, jota johtaa kansanedustaja Hanna Kosonen.

Asiantuntijaperustein valittu ryhmä tekee ohjelmaa seuraaviin eduskuntavaaleihin.

– Se on äärimmäisen kiinnostavaa, pääsen konkreettisesti vaikuttamaan siihen, miltä keskustan ympäristöpolitiikka näyttää tulevaisuudessa.

Lankia löysi tiensä yhdistystoimintaan vuonna 2005, kun hänen poikansa syntyi kampurajalkaisena.

Suomen kampurajalkayhdistys tarjosi tärkeää vertaistukea. Lankiasta tuli sen varapuheenjohtaja.

Pojan vammaa hoidettiin Lastenklinikalla viisi vuotta, ja se helpottui hyvän hoidon ansiosta. Lapsiperheiden vertaistuelle oli kuitenkin yhä tarvetta. Siksi Lankia oli mukana perustamassa Porvooseen Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) paikallisosastoa.

Hän halusi luoda sen omiin ja muiden lapsiperheiden tarpeisiin. MLL:n kautta voi saada esimerkiksi lastenhoitopalvelua.

– Tukiverkkojen puute on tyypillinen ongelma Porvoossa, koska täällä on paljon muualta muuttaneita.

Nykyisin paikallisosaston toiminta on aktiivista.

Perhekahviloita on pari kertaa viikossa, ja Porvoossa järjestetään Suomen suurin lastentarvikekirpputori kahdesti vuodessa.

Lankia toimi Porvoon MLL:n puheenjohtajanakin kuuden vuoden ajan, mutta nykyisin hänen vapaa-aikansa kuluu pääasiassa politiikan parissa.

Tekeillä olevaan perhevapaauudistukseen Lankialla on omat terveisensä. Hän toivoo, että perhevapaiden rahoitus muuttuisi ja niin sanottu äitiriski poistuisi.

– Kaikki työnantajat voisivat osallistua rahastoon, josta maksettaisiin äitiysvapaiden kustannukset. Naisvaltaiset alat maksavat ne nyt lähes kokonaan.

Vuoden 2008 kuntavaalien alla Lankia oli ihmeissään, kun Porvoon kaupunginhallituksen keskustalainen jäsen Marja Nurme soitti ja halusi tavata.

Nurme sai Lankian innostumaan kuntavaaliehdokkuudesta.

– Ehdokashankinnalla on siis merkitystä, hän naurahtaa.

Nurme oli saanut vinkin Outi Lankian sedältä, keskustan entiseltä puoluesihteeriltä Eero Lankialta.

Pikkutyttönä Outi Lankia vietti kyllä paljon aikaa Vehmersalmen kunnantoimiston käytävillä isän johtaessa valtuuston kokousta.

– Ehkä juuri se oli syy siihen, miksi politiikka ei kiinnostanut opiskeluaikoina. Se tuntui tylsältä, Lankia hymyilee.

Nuoren naisen ensimmäinen kuntavaalikampanja oli pieni mutta liikkuvainen. Hän teippasi vaalimainoksensa polkupyöränsä lastenistuimeen.

Lankia oli päättänyt pärjätä ilman autoa jo ympäristösyistäkin. Neljän vuoden ajan se onnistuikin hyvin, kun työmatka oli vain viitisen kilometriä. Ääniä tuli kaikkiaan 95, mikä tuntui Lankiasta valtavalta saaliilta.

Valtuustopaikka irtosi seuraavissa kuntavaaleissa 300 äänellä.

Viime kevään vaaleissa Porvoon keskusta jo tuplasi paikkansa neljään. Se johtuu pitkältä Lankiasta, joka keräsi 590 ääntä – kolmanneksi eniten koko Porvoossa. Tänä syksynä keskustan valtuustoryhmä kutistui kolmeen pienen kriisin seurauksena.

Keskustan listalta valtuustoon ponnahtanut islamilaisen yhteisön imaami Jamal Jamil sai ehdollisen vankeustuomion veljensä pahoinpitelystä. Keskustan ryhmä ei halunnut jatkaa yhteistyötä hänen kanssaan.

Lankia kehuu jäljelle jäänyttä valtuustoryhmää aktiiviseksi ja aikaansaavaksi. Hänen lisäkseen siihen kuuluvat Tuomas Kanervala ja Anne Korhonen.

Lankia ei osaa vielä sanoa, lähteekö hän ehdolle ensi syksyn maakuntavaaleihin. Hän pitää läpimenon mahdollisuutta pienenä.

– Täällä lasketaan, että Porvoosta saadaan ehkä yksi tai kaksi edustajaa maakuntavaltuustoon. Uudenmaan vaalipiiri on niin iso, että vertaan maakuntavaalikampanjaa eduskuntavaaleihin.

Lankia katsoo, että uskottavaan kampanjaan pitäisi käyttää ainakin muutama tuhat euroa.

– Onko ehdokkuus henkilökohtaisen panostuksen arvoista, hän pohtii.

Uudellemaalle tulee jopa 1,6 miljoonaa asukasta edustava maakuntavaltuusto, johon valitaan 99 jäsentä.

Noin kaksi kolmasosaa vaalipiirin asukkaista asuu Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa.

– Maakuntahallinnosta puhutaan aivan eri tavalla keskustassa kuin Porvoon kaupungintalossa, Lankia toteaa.

Hän ei ole varma, kumpi olisi tärkeämpää maakuntahallinnossa – oman paikkakunnan vai puolueen edustaja.

– Haluaisinko sinne Lohjalla asuvan keskustalaisen vai porvoolaisen demarin? Molemmissa olisi puolensa.

Haastattelu ilmestyi alunperin Suomenmaassa 17.11.2017. Lehden voit tilata täältä .

Lisäys alkuperäiseen juttuun: Outi Lankian ja Anne Korhosen aloite johti tammikuussa siihen, että Porvoo taipui pitämään koulujen ja päiväkotien koneellisen ilmanvaihdon päällä iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina.