Risto Siilasmaa houkuttelisi osaajia säätämällä englannin Suomessa hallintokieleksi – Matti Vanhanen muistuttaa myös suomen ja ruotsin oppimisen tärkeydestä
Englannista pitäisi tehdä Suomeen hallintokieli suomen ja ruotsin rinnalle, katsoo F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.
– Englannin pitäisi olla hallintokieli, jolloin maahan muuttavat saisivat kuulla etukäteen, että he pystyvät asioimaan viranomaisten kanssa englanniksi, mikä on nyt jo totta, Siilasmaa sanoo.
Hän keskusteli huippuosaajista ja työelämän muutoksesta Youtubessa Puheenaihe -kanavalla valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) kansssa.
Siilasmaan mukaan Suomessa monet viranomaiset tekevät jo nyt kaikki lomakkeensa ja webbisivunsa myöskin englanniksi. Kaikki virkamiehet puhuvat vähintään auttavasti englantia ja keskimäärin parempaa englantia kuin ruotsia.
Siilasmaan mielestä ulkomaalaisten osaajien houkuttelemiseksi kannattaisi tehdä pieniä asioita, jotka eivät maksaisi paljon.
– Ehkä joitakin lomakkeita joudutaan kääntämään vielä englanniksi, mutta on korkea aika tehdä se joka tapauksessa.
Siilasmaan mielestä englanti hallintokielenä olisi myös markkinointitoimenpide, jolla Suomen kiinnostavuutta etätyöpaikkana voitaisiin lisätä.
– Se poistaa sitä huolta ja pelkoa.
Siilasmaan mielestä ulkomaalaisen opiskelijan pitäisi Suomessa valmistuttuaan saada automaattisesti myös työlupa.
– Ei ole mitään syytä lisätä byrokratiaa sen jälkeen, kun me ollaan maksettu jonkun ihmisen opinnot täällä.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan monet kunnat miettivät jo aidosti julistautumista kolmen kielen kunniksi.
Vanhasen mukaan pelkkä suomenkielisen lakitekstin kääntäminen ei kuitenkaan maahantulopalveluissa riitä, vaan suomalaisen järjestelmän logiikka pitäisi saada väännettyä ikään kuin rautalangasta ymmärrettäväksi.
Vanhanen pitää kuitenkin tärkeänä, että ulkomaalaiset opiskelijat, jotka suorittavat tutkintonsa englanniksi, oppisivat myös suomea tai ruotsia. Nykyisin niin ei aina käy.
– Vaikka heillä olisi mahdollisuus opiskeluaikana syventyä suomalaiseen elämänmenoon ja kulttuuriin, niin jotenkin he umpioituvat siihen englanninkieliseen kuplaan.
– Ja sitten kun valmistutaan, Suomi ei tunnukaan niin houkuttelevalta että tänne jäisi, vaikka niiden vuosien aikana olisi ollut mahdollisuus asettua tänne myös henkisesti paremmin, Vanhanen pohtii.
Vanhanen pitää siten tärkeänä, että Suomessa huolehdittaisiin siitä, että täällä opiskelevat saisivat edes alkeet suomen ja ruotsin kielestä.