Rikosoikeuden professori yllättyi uusnatsikulkueen syytteiden kaatumisesta: "Hakaristilippua ei voida pitää vain lippuna muiden joukossa"

Käräjäoikeus katsoi, ettei lippujen kantaminen mielenosoituksessa ollut kiihottamista kansanryhmää vastaan. Valtakunnansyyttäjä aikoo valittaa tuomiosta.
Kotimaa

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen aikoo valittaa käräjäoikeuden tuomiosta jutussa, jossa uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) kulkueessa kannettiin hakaristilippuja Helsingissä itsenäisyyspäivänä 2018.

Viittä miestä syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, mutta Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet maanantaina.

Toiviainen sanoo yllättyneensä oikeuden ratkaisusta. Hänen mukaansa hakaristilippuja mielenosoituksessa kantamalla haluttiin viestiä natsi-Saksan kansallissosialistista ideologiaa ja loukattiin vakavasti yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa.

–  Tässä ei minusta ole voinut olla mitään muuta tarkoitusta kuin kertoa, että mitä mieltä he ovat tietyistä vähemmistöryhmistä. Mielestäni myös yleisö ymmärtää tämän lippujen tarkoittaman viestin varsin uhkaavaksi ja solvaavaksi, Toiviainen sanoi.

Myös Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio pitää toivottavana, että asia menisi vielä hovioikeuden käsiteltäväksi.

–  Juttu on tavattoman kiinnostava, koska tällaista asetelmaa ei ole ennen ollut. Aiemmin oikeudessa on arvioitu enemmän sanojen, puheiden ja tekstien merkitystä, hän sanoo.

Nuotiokin yllättyi käräjätuomiosta ja oudoksuu oikeuden tulkintaa siitä, että tilanteessa ei tapahtunut uhkailua.

–  Kiihottamisrikospykälässä mainitaan tiettyjen ryhmien panettelu ja solvaaminen sekä väkivallalla uhkaaminen. Ihmettelen, kun tuomiossa kirjoitettiin, ettei tähän liittynyt mitään uhkaamista. On kyse tunnuksesta, jonka alla on tapettu miljoonia ihmisiä, hän sanoo.

Nuotion mukaan natsilippua ei voida pitää vain yhtenä lippuna muiden joukossa.

–  Jos tässä nyt löytyy tällainen aukko, se on aika iso ongelma ja johtaa varmasti siihen, että joudumme tiukentamaan lainsäädäntöä. Joka tapauksessa on selvää, että on aiheellista, että hovioikeus vielä katsoo tätä kysymystä, Nuotio sanoo.

Käräjäoikeuden mukaan asiassa piti arvioida sananvapauden suojaa suhteessa ”hakaristilipusta ilmenevään, kansallissosialismia tukevaan ilmaisuun”. Lisäksi arviointi oli tehtävä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden kannalta, koska kyse oli lailliseen, poliisille ilmoitettuun mielenosoitukseen liittyvästä ilmaisusta, oikeus kirjoitti tuomiossaan. Oikeus viittasi myös useisiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuihin.

Käräjäoikeuden mukaan asiassa jäi näyttämättä, että syytetyt olisivat natsilippua kantamalla, mielenosoitukseen osallistumalla tai sen järjestämisellä syyllistyneet kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Oikeus nosti esiin myös sen, että hakaristilippua tai sen käyttöä ei ole Suomessa kriminalisoitu.

Nuotio pitää erikoisena, että käräjäoikeus otti asiassa mielenosoitus- ja sananvapauskontekstin huomioon puolustavina seikkoina.

–  Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ajatuksena on ollut, että esimerkiksi natsi-ideologian tai jonkin muun totalitaarisen ideologian edistämistä ei voida enää puolustaa sanan- tai kokoontumisvapaudella tai vastaavalla, hän huomauttaa.

Korkein oikeus (KKO) määräsi PVL:n lakkautettavaksi vuosi sitten, koska sen mukaan yhdistys oli toiminut olennaisesti vastoin lakia. Myös KKO katsoi tuolloin, ettei PVL:n toiminta voinut saada yhdistymis- tai sananvapauden suojaa.