Rikos heittää varjon poliittiselle uralle

Ehdokas, jolla on talous- tai väkivaltarikostaustaa, voi olla ongelma sekä äänestäjille että puolueelleen, arvioivat tutkijat.

Toisaalta kuntavaaliehdokkaat ovat tavallisia kansalaisia, joten ei voi odottaa ettei kukaan heistä olisi syyllistynyt minkäänlaisiin rikoksiin.

– Kyllä minusta puolueiden tulisi olla selvillä ehdokkaiden taustoista. Rikostausta ei ole pelkästään ehdokkaan ongelma, vaan se on myös puolueen ongelma, sanoo valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

– Puolueilla on kova paine saada ehdokkaita, heitä ei ole välttämättä helppo löytää, toteaa Ruostetsaari.

Helsingin Sanomat selvitti pääkaupunkiseudun ja isoimpien kaupunkien kuntavaaliehdokkaiden oikeudessa saamia syytteitä. Kävi ilmi, että syytteet liittyivät yleisimmin pahoinpitelyrikoksiin ja toiseksi yleisimmin rattijuopumuksiin.

Eniten syytteitä ovat Helsingin Sanomien selvityksen mukaan saaneet perussuomalaiset ehdokkaat. 

– Se pisti silmään. Vaikeampi on sanoa, mistä se johtuu, sanoo Ruostetsaari.

Kaikista selvitetyistä kuntavaaliehdokkaista noin neljä prosenttia oli vuosina 2012–2017 saanut rikossyytteen. Koko väestön vastaava luku on viisi prosenttia.

Åbo Akademin valtio-opin professorin Göran Djupsundin mukaan aiemmin kärsityn rangaistuksen ei ainakaan periaatteessa pitäisi vaikuttaa siihen, kelpaako henkilö ehdokkaaksi. Kun rikos on sovitettu, pitäisi päästä aloittamaan puhtaalta pöydältä.

– Tosin kyllähän silloin epäilys herää, jos joku on tehnyt esimerkiksi paljon kavalluksia. Tulee mieleen, onko tällaisesta ihmisestä hoitamaan yhteisiä asioita, pohtii Djupsund.

Valtio-opin professori Jan Sundberg Helsingin yliopistosta pitää myös väkivaltarikosta selvänä haittana poliitikolle.

– Väkivaltarikokset yleensä ovat miesten puuhaa, sellaisten miesten jotka ovat huonoja kommunikoimaan asioita. Poliitikon pitäisi pystyä keskustelemaan rauhallisesti ja hoitamaan asioita sivistyneesti, sanoo Sundberg.