Rikokset lisääntyivät viime vuonna viidenneksellä – henkirikoksissa poikkeuksellista olivat nuorten tekemät henkirikokset ja niiden yritykset

Pahoinpitelyjen määrä laski. Laskun uskotaan johtuvan muun muassa siitä, että ravintolat olivat kiinni ja jatkobileet jäivät koronan aikana vähemmälle.
Kotimaa

Viranomaisten tietoon tulleet rikokset lisääntyivät viime vuonna lähes viidenneksellä edellisvuodesta, selviää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) Rikollisuustilanne 2020 -katsauksesta.

Viime vuonna viranomaisten tietoon tuli yli 686  000 rikosta ja rikkomusta.

Katsauksen mukaan merkittävä osatekijä rikosten kasvuun on omaisuus- (19 %), liikenne- (20 %) ja huumausainerikosten (15 %) lisääntyminen.

–  Monissa rikoksissa on lähdetty väärään suuntaan, koska ne ovat lisääntyneet. Niiden osalta olemme palanneet noin viiden vuoden takaiseen tilanteeseen. Sen jälkeen tapahtunut rikosten lasku loppui viime vuonna ja rikokset kääntyivät kasvuun, sanoo Krimon suunnittelija Ilari Kolttola.

–  On mielenkiintoista nähdä, miten tämä jatkuu. Vielä on vaikeaa sanoa, kuinka paljon korona on vaikuttanut.

Viime vuonna kirjattiin 95 kuolemaan johtanutta väkivaltarikosta, kasvua edellisvuoteen oli 14 prosenttia. Krimon tutkijatohtorin Karoliina Suonpään mukaan henkirikosten yritysten määrä lisääntyi 16 prosenttia edellisvuodesta.

Valtaosa henkirikoksista tapahtuu yksityisasunnoissa. Viime vuonna julkisissa tiloissa tapahtui jopa poikkeuksellisen vähän henkirikoksia.

–  Esimerkiksi Ruotsissa on iso keskustelu jengiytymiseen liittyvistä, tuliaseilla tehtävistä henkirikoksista, joita tehdään nimenomaan julkisissa tiloissa. Ne herättävät pelkoa myös siitä, kohdistuvatko ne sivullisiin. Suomessa ainakin toistaiseksi tämäntyylinen rikollisuus on vähäistä, Suonpää sanoo.

Suonpää nostaa viime vuodesta tehdyistä havainnoista esiin alaikäisten tekemien henkirikosten ja niiden yritysten määrän.

–  Tämähän on Suomessa tosi poikkeuksellista, että ensinnäkin seitsemää nuorta epäiltiin henkirikoksesta ja kolmea vielä murhasta. Ylipäätään nuorten tekemät henkirikokset ovat harvinaisia, ja noin vakava teko oli poikkeuksellinen, Suonpää sanoo ja viittaa Koskelan murhajuttuun.

–  Nuortenkin osalta pitää sanoa, että myös henkirikoksen yritykseksi katsotut teot lisääntyivät, ne noin kolminkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna.

Esimerkiksi vuonna 2019 ei kirjattu yhtään alle 18-vuotiaan tekemää henkirikosta. Viime vuoden tilastosta nuorten osalta teki poikkeuksellisen Helsingin Koskelassa tehty murha. Kolme tekoaikaan 16-vuotiasta poikaa on tuomittu käräjäoikeudessa vankeuteen murhasta. Myös uhri oli 16-vuotias poika.

Kyselyiden perusteella nuorten rikoskäyttäytyminen on kuitenkin ollut selvässä laskussa 2010-luvun alkupuolelta lähtien, kertoo yliopistonlehtori Matti Näsi Krimosta. Muun muassa nuorten omaisuus- ja väkivaltarikollisuus on laskenut.

–  Haaste tällä hetkellä on se, että rikoskäyttäytyminen kasaantuu entistä pienemmälle porukalle, ja tämä porukka tuppaa olemaan aiempaa rikosaktiivisempi, Näsi kertoo.

Katsauksen mukaan väkivaltakokemukset vähenivät viime vuonna selkeästi.

–  Selvästi pienempi osuus väestöstä joutui väkivallan uhriksi, mikä heijastelee koronan myötä tulleita muutoksia arkirutiineissa. Ravintolat olivat kiinni, jatkobileitä oli vähemmän ja muuta vastaavaa. Tämä on miesten kohdalla tiputtanut väkivallan uhriksi joutumista, Näsi kertoo.

–  Nähtäväksi jää, kun tämä koronatilanne on jatkunut kohta pari vuotta, että näkyykö se pidemmän ajan kasautuneena stressinä.