Rekisteröintivelvoitteen poisto toi hätänumeroon vyöryn turhia viestejä
Kuulo- ja puhevammaisille suunnatun hätätekstiviestipalvelun käyttö on lähes kolminkertaistunut viime vuoteen verrattuna, kertoo Hätäkeskuslaitos.
Marraskuun lopussa hätänumeroon lähetettyjen viestien määrä oli jo lähes 20 000. Viime vuonna viestejä lähetettiin yhteensä noin 7 390.
Suurin osa lähetetyistä viesteistä on Hätäkeskuslaitoksen arvion mukaan turhia eivätkä ne liity todellisiin hätätilanteisiin.
Kasvun taustalla vaikuttaa se, että hätätekstiviestien käyttäjien rekisteröitymisvelvoite poistui laista kesäkuussa. Muutoksen myötä hätätekstiviestin on voinut lähettää mistä tahansa puhelinnumerosta.
Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan turhat viestit hidastavat avunsaantia niiltä, jotka eivät voi tehdä hätäilmoitusta soittamalla.
– Hätänumero on kiireellisiä hätätilanteita varten, kun paikalle tarvitaan auttavia viranomaisia. Viestillä ei pidä lähettää esimerkiksi vinkkejä tapahtumista tai henkilöistä, hän sanoo tiedotteessa.
Hätäkeskuspäivystäjä Hannah Salo sanoo tiedotteessa, että monet tänä vuonna saaduista viesteistä ovat olleet täysin asiattomia. Viestit ovat voineet olla esimerkiksi tyhjiä, sisällöltään loukkaavia tai muuten oikeaan hätätilanteeseen liittymättömiä.
– Aiheettomat ilmoitukset voivat viedä päivystäjän aikaa kohtuuttoman pitkään, sillä tekstiviestien kautta kokonaiskuvan muodostaminen on huomattavasti hankalampaa kuin puhelussa, hän korostaa.
Jos hätäilmoituksen tekee tekstiviestitse, olisi Hätäkeskuslaitoksen mukaan jo ensimmäisessä viestissä hyvä kertoa kunta ja osoite, mitä on tapahtunut, mahdolliset lisätiedot tapahtumasta ja oma nimi. Lisäksi viestissä kannattaa mainita, jos ei kuule tai pysty puhumaan.
Hätäpuhelun tulisi olla aina ensisijainen tapa tehdä ilmoitus hätäkeskukseen, jos pystyy kuulemaan ja puhumaan.