Rehtorit: Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat lisääntyneet merkittävästi koronarajoitusten aikana
Suomen Rehtorit ry:n, Lastenklinikan Kummit -järjestön ja MTV Uutisten toteuttaman kyselyn mukaan oppilaiden mielenterveyshaasteet ovat lisääntyneet merkittävästi kouluympäristössä viime vuosina. Vastanneista rehtoreista 97 prosenttia koki oppilaiden mielenterveysongelmien lisääntyneen kahden viime vuoden eli koronapandemian ja -rajoitusten aikana.
Mielenterveyshaasteet näkyvät muun muassa oppilaiden poissaolojen ja käytösongelmien sekä lasten ja nuorten ahdistuneisuuden yleistymisenä. 80 prosenttia kyselyyn vastanneista rehtoreista sanoi ahdistuksen yleistyneen koulussaan.
Viime vuosina henkiseen kuormitukseen ovat vaikuttaneet sekä globaalit kriisit että paikalliset toimet.
– Etäopetus, harrastusten rajoitukset, kontaktien niukentuminen ja huoli omasta ja läheisten terveydestä vaikuttivat lapsiin ja nuoriin rajusti. Kun pandemia alkoi helpottaa, herättiin huoleen Ukrainan sodasta. Taustalla on myös globaali huoli ilmastosta ja luonnon tilasta, sanoo ylilääkäri ja lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.
Rehtoreiden havainnot lasten ja nuorten psyykkisen oireilun lisääntymisestä kertovat samaa kuin koululaisten viimeisimmässä terveyskyselyssä saadut tulokset.
– Lasten ja nuorten itse raportoima ahdistuneisuus ja mielialaoireet vaikuttavat lisääntyneen kahden viime vuoden aikana. Myös koulupoissaolot ovat lisääntyneet, Repokari sanoo tiedotteessa.
Mielenterveysalan ammattilaisia ja koulutusta kaivataan kouluissa yhä enemmän. Kyselyyn osallistuneista rehtoreista 78 prosenttia pitää ennaltaehkäisyä ja avun saamista ongelmien alkuvaiheessa tärkeänä, mutta oppilashuollon puutteelliset resurssit tekevät matalan kynnyksen avun saamisesta hankalaa.
Suuri haaste kouluissa on kyselyn mukaan oikeiden henkilöiden löytäminen avoimiin työpaikkoihin.
Moni rehtori toivoo kunnalta koulutusta eri hoitomahdollisuuksista koulun henkilökunnalle. Julkisen terveydenhuollon puolella hoitoon pääsemistä voi joutua odottamaan jopa kuukausia.
Lievästi oireilevia lapsia ja nuoria voitaisiin auttaa myös kevyemmillä menetelmillä esimerkiksi koulun oppilashuollossa.
Kyselyyn osallistuneiden mielestä aikaa keskittyä koululaisten ja opiskelijoiden mielen hyvinvointiin ei ole riittävästi. Rehtorit toivovat opiskelijoille enemmän keskustelumahdollisuuksia sekä lisäresursseja ennaltaehkäisevään työhön.
Pienemmät opetusryhmät sekä opettajien ja tukihenkilöiden lisääminen kouluissa on koettu hyviksi vaihtoehdoiksi. Kouluissa kaivataan myös lisää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspuolen ja lastensuojelun kanssa sekä nopeampaa reagointia ongelmiin.
Kotoa saatu tuki on isossa roolissa ongelmien ehkäisemisessä, mutta aina vanhemmilla ei ole siihen riittävästi omia voimavaroja tai aikaa. Moni rehtori toivookin kunnalta lisää resursseja ja ohjausta perheiden tukemiseen.
Yleisimpiä mielenterveyden ongelmia lapsilla ja nuorilla on ahdistuneisuus, joka koskettaa jopa 100 000 lasta ja nuorta Suomessa. Kaikkien ahdinkoon ei ehditä puuttua ajoissa, vaikka olisi oleellisen tärkeää, että hoito aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
– Ahdistuneisuuden ja mielialaoireiden hoitoon on olemassa hyviä menetelmiä, joita on mahdollisuus ottaa käyttöön myös oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon palveluissa. Monelle lapselle ja nuorelle olisi helpompaa, mikäli hoito ja tuki voitaisiin toteuttaa tavanomaisessa arkiympäristössä matalalla kynnyksellä, Leena Repokari muistuttaa.
.