Rehn kannattaa palvelusvelvollisuutta sekä miehille että naisille – ikäluokat pienenevät, mutta puolustuskyvystä on pidettävä huoli
Presidenttiehdokas Olli Rehn (kesk.) kannattaa Suomeen koko ikäluokkaa koskevaa palvelusvelvollisuutta, joka jakaantuisi asepalvelukseen ja kokonaisturvallisuutta palveleviin siviilitehtäviin. Velvollisuuden tulisi koskea kaikkia Suomen kansalaisia, naisia ja miehiä.
– Venäjän kykyä mobilisoida resurssejaan pitkällä aikajänteellä ei pidä aliarvioida, Rehn perustelee ajatustaan STT:n haastattelussa.
Suomen puolustuskyvystä on pidettävä huolta, vaikka ikäluokat pienentyvät. Rehn painottaa, että nykyaikainen sodankäynti sisältää paljon tehtäviä, jotka eivät vaadi fyysistä voimaa vaan henkistä ja älyllistä kapasiteettia. Lisäksi kokonaisturvallisuuden kentällä on paljon tehtävää.
– Palo- ja pelastustoimi, ympäristöonnettomuuksien torjunta ja kyberhyökkäysten torjunta, hän luettelee esimerkkejä.
Ensimmäinen vaihe olisi koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat, joissa tehtäisiin terveystarkastus. Tällä voisi Rehnin mielestä olla merkitystä myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta.
Rehnin ajatuksena on, että myöhemmässä vaiheessa kustakin ikäluokasta pystyttäisiin valikoimaan parhaiten soveltuvat henkilöt asepalvelukseen ja toisaalta sellaisiin kriisitilanteissa merkittäviin siviilitehtäviin, joista voisi muodostaa myös reservin.
Rehn on sotilasarvoltaan reservin luutnantti. Presidentti toimii Puolustusvoimien ylipäällikkönä, ja siten palvelusvelvollisuus kuuluu presidentin toimivaltaan.
Rehn on nähnyt Venäjän huolestuttavan kehityksen varhain. Hän nosti jo vuonna 1994 esiin, että Suomen pitäisi vakavasti harkita sotilasliitto Naton jäsenyyttä Venäjän takia. Samana vuonna Suomi oli liittymässä Euroopan unioniin, mitä Rehn myös vahvasti kannatti.
Rehn oli keskustan varapuheenjohtaja, eikä niin suoraa länteen suuntautumista katsottu tuolloin puolueessa pelkästään hyvällä.
Hän kertoo kirjoittaneensa tuolloin Ulkopolitiikka-lehteen artikkelin, jota oli miettinyt pitkään.
– Päädyin siihen, että Venäjän demokratiakehitys oli niin haurasta ja isovenäläinen imperialismi oli jo nostanut uudelleen päätään, että kannatti alkaa varautua hyvän sään aikana.
Hän nyökkää olleensa oikeilla jäljillä, mutta ryppy otsalla syventyy, kun häntä pyytää arvioimaan tulevaa.
– Kristallipalloa ei ole kellään. Tällä hetkellä poliittisten suhteiden rakentaminen ei Venäjän kanssa ole mahdollista. Totta kai meidän tulee valppaasti seurata, mitä Venäjällä tapahtuu, mutta mitään myönteisiä merkkejä en tällä hetkellä näe.
Rehnin mielestä turvallisuustilanteen kiristymistä kuvaavat myös ilmeisen tahalliset vauriot kaasuputkessa ja merikaapeleissa Itämerellä. Hän sanoo, että Nato-maiden onkin vahvistettava kykyään suojata ja valvoa vedenalaista infraa talousvyöhykkeellä ja kansainvälisellä merialueella.
– Energiajärjestelmän ja tietoliikennejärjestelmän hyödyntäminen tässä kokonaisturvallisuuden työssä on sensorien avulla mahdollista ja mielestäni ihan paikallaan. Suomen näkökulmasta tämä voisi tukea muun muassa demilitarisoidun Ahvenanmaan puolustuksen vahvistamista.
Rehn muistuttaa, että valtaosa Itämerestä on Nato-aluetta sitten kun Ruotsikin ”toivottavasti pian” on jäsen.
– Koko liittokunnan yhdessä pitäisi skarpata tällä kentällä olennaisesti, koska kaasuputket ja tietoliikennekaapelit ovat niin tärkeitä meidän yhteiskunnille. Päävastuu kansainvälisillä merialueilla olevasta infrasta on tietenkin omistajilla.
Hän kertoo puhuneensa asiasta myös Energiapäivillä hiljattain.
Kansainvälisesti osaava ja kokenut mutta tylsä, on usein kuultu mielipide 61-vuotiaasta Rehnistä. Hän hymähtää hiukan, kun häneltä kysyy, onko yltiöasiallisuus jopa harkittua. Hänen kampanjasloganinsakin on ”vakaa kuin kallio”.
Rehn sanoo, että kokemus EU:n talouskomissaarina ja Suomen Pankin pääjohtajana on kasvattanut malttia punnita asioita perusteellisesti. Sitä Rehnin mielestä vaaditaan myös Suomen presidentiltä erityisesti näinä aikoina, kun kansainvälinen tilanne on vaarallinen ja suomalaisten keskinäinenkin yhtenäisyys rakoilee.
– Presidentin pitää huolehtia siitä, että keskusteluilmapiiri Suomessa olisi asiallinen ja uskallan käyttää jopa vanhahtavaa sanaa sivistynyt.
Hän huomauttaa, että myös Venäjä ja sen liittolaiset pyrkivät hybridivaikuttamisella murentamaan Suomen henkistä yhtenäisyyttä.
Presidentin pitää huolehtia siitä, että keskusteluilmapiiri Suomessa olisi asiallinen.
Arvojohtajaksi ei Rehnin mielestä julistauduta, sen aseman voi vain saavuttaa painavilla puheenvuoroilla. Hän kuitenkin naurahtaa suvussaan olleen monessa polvessa unilukkareita eli suntioita, joiden tehtävä oli vanhoina aikoina sananmukaisesti herätellä väsähtänyttä kirkkoväkeä.
Voi käydä niinkin, että seuraavan presidentin kauden alkua varjostaa yleislakko, kuten kävi Urho Kekkosen aloittaessa vuonna 1956. Se olisi Rehnin mielestä suomalaisten kollektiivinen epäonnistuminen.
– Meillä pitäisi olla kykyä uudistua ja löytää tie eteenpäin neuvotellen ja sopien. On harmillista, että vastakkainasettelun aika ei näytä olevan ohitse, Rehn sanoo soveltaen presidentti Sauli Niinistön kuuluisaa vaalislogania vuodelta 2005.
Hän itse oli hallituksen pääneuvottelijana, kun paljon parjattua mutta hänen mukaansa mainettaan parempaa kiky-sopimusta neuvoteltiin.
On harmillista, että vastakkainasettelun aika ei näytä olevan ohitse.
Rehnilläkin on ollut kompastuskivensä Venäjään liittyvissä ratkaisuissa. Europarlamentissa hän vastusti Fennovoiman ydinvoimalahanketta vuonna 2014 Venäjä-kytkyn takia. Elinkeinoministerinä seuraavana vuonna hän kuitenkin sanoo joutuneensa taipumaan hankkeen kannalle, kun suomalainen Fortum lähti osakkaana siihen mukaan.
– Jouduin noudattamaan ydinenergialakia ja edellisen, Alexander Stubbin (kok.) hallituksen vuonna 2014 tekemää periaatepäätöstä, jonka eduskunta oli hyväksynyt.
Hän huomauttaa, että Suomessa tehtiin tuolloin muutoin oikeasuuntaista energiapolitiikkaa satsaamalla omavaraisuuden kasvattamiseen. Sen hedelmät nähdään nyt, kun sähköä voidaan tuottaa jopa yli omien tarpeiden.
Rehn nostaa Saksan ja Venäjän välisen energia- ja kauppariippuvuuden esimerkiksi riippuvuussuhteesta, joka on osoittautunut melkein katastrofiksi.
Siitä pitää hänestä ottaa opiksi se, että vähennetään Suomen ja Euroopan riippuvuutta ja riskejä Kiinasta, joka pyrkii selvästi laajentamaan valtapiiriään ja myös uhkailee Taiwania.
Seuraavan presidentin tärkein tehtävä on Rehnin mielestä viedä menestyksellä maaliin Suomen ankkuroituminen läntisiin turvallisuusyhteisöihin Nato-jäsenyyden kautta.
Yhdysvalloissa järjestetään vuoden kuluttua presidentinvaalit. Tehtävään uudestaan pyrkivä Donald Trump on aika ajoin väläytellyt tyytymättömyyttään Natoon.
– Yhdysvaltain tulevan presidentin kanssa on Suomen presidentin tultava toimeen, oli hän republikaani tai demokraatti. Mutta kuka tahansa presidentti, joka uhkailee Yhdysvaltojen sitoutumisen heikentämisellä Euroopan puolustusta, on Suomen ja muunkin Euroopan kannalta ongelma.
Rehnin mukaan Yhdysvaltain politiikassa ja hallinnossa on kuitenkin paljon jatkuvuutta, joka ei yleensä hetkessä horjahda, vaikka presidentti vaihtuukin.
– Se varaus täytyy kyllä sanoa, että jos valta vaihtuu Yhdysvalloissa, ovat maan eristäytymistä kannattavat voimat paremmin valmistautuneita kuin vuonna 2017 monien arvioiden mukaan.
Rehn saapuu kuvattavaksi pyörällä fysioterapeutin vastaanotolta. Hän kertoo pyöräilevänsä usein vajaan viidentoista kilometrin pituisia työmatkoja suuntaansa. Tällä hetkellä hän joutuu loukkaantumisen vuoksi pitämään taukoa jalkapallosta, joka ei ole hänelle omien sanojensa mukaan mitään fanitusta vaan ”ainoastaan” elämäntapa.
– Kilpailullista futista ei voi ajatellakaan nyt. Siviilit eivät erota, onko se kilpailullista vai ei, mutta se ero, pelaako 125-prosenttisesti vai 90-prosenttisesti on tosi iso.
Julkisen kuvansa ulkopuolella Rehn tunnetaan satunnaisesti lauluhaluisena seuramiehenä – myös kansainvälisissä piireissä. Hän kertoo laulaneensa muun muassa entisen komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson kanssa silloin tällöin Kansainvälistä.
– Enemmän innokas kuin pätevä, sanovat. Kestän senkin, hän kuvailee laulutaitojaan.
Rehnin Brysselin-aikoinaan järjestämiä juhlia muistelevat silloiset kirjeenvaihtajat vieläkin.
– Talouskomissaari laulamassa Hassisen Koneen Rappiolla-kappaletta oli unohtumatonta, kertoo yksi paikalla olleista.
Rehn muistaa ilahtuneena kyseiset juhannusjuhlat kotonaan vuonna 2011.
– Olin varsinainen multitaskaaja niissä bileissä: grillimestari, baarimikko ja tiskijukka. Yksi vieraista ehdotti loppuillasta Hurriganesin Get Onia ja toinen Hassisen Koneen Rappiolla, ja kun aikaa oli, soitin tietenkin molemmat.
Hän sanoo kuuntelevansa edelleen mieluiten vanhempaa suomirockia, vaikka vaimo Merja Rehn pitääkin hänet ajan tasalla myös nykypäivän musiikista.
– Minä olen rock ja Merja on pop. Meillä on sellainen työnjako.