Rapukaudesta odotetaan hyvää – asiantuntijat muistuttavat ravustajien vastuusta

Rapusaalista tulee tänä kesänä todennäköisesti tavanomainen määrä eli noin 3–5 miljoonaa rapua, arvioi rapubiologi Japo Jussila Itä-Suomen yliopistolta. Ravustuskausi alkaa tulevana torstaina puolenpäivän aikaan ja päättyy lokakuun loppuun.

Ennustukset perustuvat aikaisempiin kesiin; ravulla kestää noin 3–5 vuotta kasvaa pyyntikokoiseksi. Suurin osa saaliista on täplärapua, joka on vieraslaji. Loput vajaa miljoona on kotoperäistä jokirapua.

Paras ajankohta ravustaa riippuu suurelti säästä. Alkukesän kylmyys on Jussilan mukaan mahdollisesti lykännyt poikasten kuoriutumista ja täten naarasrapujen kuorenvaihtoa. Ravut alkavat liikkumaan vasta kuorenvaihdon jälkeen enemmän, jolloin niitä on helpompi pyydystää.

Suomen vapaa-ajankalastajat -järjestön kalatalousasiantuntijan Janne Rautasen mukaan saaliit ovat yleensä parempia kohti loppukesää. Rautanen kertoo, että ravustaminen on todella suosittua ja ravustajia on lähes 100 000.

Kahdesta hallitsevasta rapulajista jokirapu on erittäin uhanalainen, kerrotaan Suomen ympäristökeskuksen (Syke) sivuilla. Uhanalaisuus ei johdu liikapyynnistä vaan äärimmäisen tuhoisasta toisen hallitsevan rapulajin, täpläravun, levittämästä rapurutosta.

Voisi luulla, että uhanalaisuuteen auttaisi se, ettei jokirapuja saisi enää ravustaa, mutta asiantuntijat kertovat asian olevan päinvastoin.

–  Jos jokirapua ruvetaan suojelemaan niin paljon, ettei sitä saa pyytää, täplärapu tuodaan vesistöihin jokiravun tilalle, koska ihmiset haluavat pyytää rapuja, Jussila kertoo.

Myös Syken sivuilla kerrotaan vedenomistajien ja ravustajien pitävän jokirapukantoja suuremmassa arvossa ja suojelevan niitä tehokkaammin, kun ne tuottavat hyötyä saaliiden muodossa.

Jokirapua esiintyy nykyään enemmän Jyväskylän pohjoispuolella kuin sen luonnollisella esiintymisalueella eteläisessä Suomessa. Lajin väheneminen etelässä johtuu täplärapurutosta.

Rapurutto voi levitä vesistöön, jos sinne viedään täplärapuja tai mertoja, joilla on ravustettu täplärapujen asuttamissa vesistöissä. Rautasen mukaan vesistön kaikkien jokirapujen kuoleminen tapahtuu vain muutamassa viikossa, jos vesistö saastuu täplärapurutosta.

Kummatkin asiantuntijat painottavat, että ravustajilta vaaditaan valtavasti vastuullisuutta, jotta jokiravut eivät katoa kokonaan. Täplärapuja ei saa siirtää uusille alueille eikä varsinkaan viedä jokirapujen asuttamiin vesistöihin, ja ravustusvälineet tulee desinfioida huolellisesti ennen niiden viemistä toiseen vesistöön.

Jokirapu on tärkeä osa vesiekosysteemiä, ja Jussila kuvaileekin sitä vesistöjen ympäristöinsinööriksi. Jokirapu pitää vesistön puhtaana syömällä kasvustoa vedestä ja parantaa siten veden laatua ja happitilannetta.

Jokiravun kantaa uhkaavat rapuruton lisäksi korkeat lämpötilat. Jussilan mukaan tänä kesänä vesien lämpötila kävi jo 24 asteessa. Se on lämpötila, jossa rapu alkaa kärsiä.

–  Ravun maailma on kaksiulotteinen: pohja ja kymmenen senttiä pohjan yläpuolella. Vesistön tilaa heikentävät saasteet, päästöt ja teollisuuslaitokset ovat murhaa ravuille, Jussila sanoo.