Rantavesien pop up -uimakoulut ovat yleistyneet Suomessa – taustalla romahtanut uimataito

Maksuttomat pop up -uimakoulut ovat laajenemassa eri puolille Suomea osana pyrkimystä parantaa lasten ja aikuisten uimataitoa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto toteuttaa toimintaa yhdessä FitPitin ja kuntien kanssa.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Tero Savolainen sanoo, että uimakouluja on järjestetty kymmenissä Suomen kunnissa. Suurista kaupungeista mukana ovat ainakin Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Rovaniemi, Turku ja Tampere. Toimintaa on myös pienemmillä paikkakunnilla erityisesti sellaisissa kunnissa, joissa omaa uimahallia ei ole.

Pääkaupunkiseudulla uimakouluja on järjestetty tänä kesänä ainakin Helsingissä, Kauniaisissa ja Kirkkonummella.

Helsingissä maksuttomia neljän opetuskerran uimakouluja on järjestetty toista kesää peräkkäin Aurinkolahden, Hietarannan ja Palettilammen uimarannoilla. Lisäksi naisille ja tytöille on järjestetty omia ryhmiä Haagassa sijaitsevassa uimahallissa.

– Uimakoulut ovat todella suosittuja. Kun ne avataan, paikat täyttyvät nopeasti. Kysyntää on selvästi enemmän kuin tarjontaa, kertoo Helsingin kaupungin ohjatun liikunnan yksikön päällikkö Marjaana Risku.

Taustalla on huoli suomalaisten uimataidosta. Vain 55 prosenttia kuudesluokkalaisista täyttää pohjoismaisen uimataidon määritelmän. Kyselytutkimusten perusteella myös aikuisista vain noin puolet arvioi osaavansa uida riittävän hyvin.

Pohjoismaisen määritelmän mukaan uimataitoon kuuluu 200 metrin yhtäjaksoinen uinti, josta 50 metriä on selkäuintia.

– Tulokset ovat huolestuttavia. Jokainen heikkouimataitoinen ihminen on aina riskitapaus niin vedessä kuin veden äärelläkin, Savolainen sanoo.

Viime vuonna opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti uuden valtionavustuksen perusopetuksen uimataidon vahvistamiseen. Avustuksia myönnetään vuosina 2025–2027 yhteensä enintään 3,5 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi Helsinki sai avustusta noin 310 400 euroa. Rahoituksella vahvistetaan uimataidon ja vesiturvallisuuden opetusta, lisätään soveltavaa uinninopetusta, koulutetaan henkilöstöä sekä kehitetään kaupungin uimataidon koordinointia. Osa avustuksesta ohjataan Helsingin yliopiston harjoittelukouluille.

Kuntaliiton hyvinvointiasioiden johtajan Maria Saleniuksen mukaan uimataidon heikkeneminen ei selity pelkästään opetuksella, vaan myös kuntien muuttuneilla toimintaedellytyksillä. Monissa kunnissa omaa uimahallia ei ole lainkaan, ja olemassa oleviin halleihin on kertynyt huomattavaa korjausvelkaa.

– Liikuntapaikkarakentamisesta on jouduttu karsimaan, mikä näkyy myös uimahallien olosuhteissa. Uimaopetus heijastelee yleistä taloudellista tilannetta, Salenius sanoo.

Kunnat ovat pyrkineet turvaamaan opetusta yhteistyössä järjestöjen kanssa. Jos omaa uimahallia ei ole, oppilaita kuljetetaan naapurikuntien halleihin. Ratkaisu mahdollistaa opetuksen, mutta vie aikaa koulupäivästä – jos lähin halli on 100 kilometrin päässä, reissuun kuluu helposti kokonainen koulupäivä.

Hänen mukaansa uimaopetuksen kehittämistä vaikeuttaa myös pula uimaopettajista, erityisesti luonnonvesissä tapahtuvaan opetukseen. Samalla väestön moninaistuminen asettaa opetukselle uusia vaatimuksia.

– Suomen vesistö ei ole kaikille entuudestaan tuttu toimintaympäristö. Siksi tarvitaan uusia ratkaisuja, kuten keskitetysti naisille suunnattuja pop up -uimakouluja sekä uimahallien tilaratkaisuja, jotka madaltavat osallistumisen kynnystä.

Tero Savolaisen mukaan pelkkä koulun uimaopetus ei riitä. Keskeinen vastuu on kotona.

– Tavoitteena pitäisi olla se, että jokainen oppilas oppii uimaan koulussa. Mutta myös perheiden tuki on tärkeää, ja on hyvä muistaa, että luonnonvesissä harjoittelu kehittää vesiturvallisuutta eri tavalla kuin uimahallissa, sanoo Maria Salenius.

Marjaana Riskun mukaan juuri tästä syystä Helsinki aikoo lisätä uimakoulutarjontaa myös tulevana syksynä. Kaupungin järjestämät uimakoulupalvelut ovat ruuhkautuneet, ja kasvaneeseen kysyntään aiotaan vastata välittömästi.

– Suomi on tuhansien järvien maa, ja Helsingissäkin meri on läsnä kaikkialla. Uimataito on tärkeä kansalaistaito, ja meidän pitää tarjota mahdollisimman monelle mahdollisuus oppia uimaan, Risku sanoo.