Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Tilaa Suomenmaa
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
Banner
  • Mediatiedot
  • Asiakaspalvelu
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Tilaa Suomenmaa
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Näköislehti
Haku
Politiikka

”Ja tämän puolueen kanssa kokoomus harkitsee yhteistä hallitusta?” – Perussuomalaisten EU-linja tyrmistyttää

26.1.2023 15:57
Lue lisää 
Talvisota
Raatteentiellä pääsee tutustumaan sodanaikaisiin juoksuhautoihin. (Kuva: Petra Pöyliö)

Pyhä sota – Talvisota on suomalaisille ylpeydenaihe, mutta tutkijan mukaan sankarikerrontaan liittyy paljon liioittelua

Talvisota alkoi 80 vuotta sitten. Molempien osapuolten sotilaat olivat lopulta uhreja yliopistolehtori Tuomas Tepora muistuttaa. 
Samuli Vänttilä 30.11.2019 9:00, muokattu 1.12.2019 12:50
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa
a– a+
Talvisota

Taivaalta leijailevat lumihiutaleet ovat vielä ohuita. Niitä tipahtelee tielle, joka mutkittelee keskellä kainuulaista korpea aivan lähellä itärajaa. Nousut ovat jyrkkiä, laskut tuntuvat autossa istujan mahanpohjassa.

Raatteen tie ei ole suomalaisille ihan mitätön pikkutie, vaikka se siltä helposti näyttäisikin.

Alueella vierailee vuosittain arviolta 25–30 000 ihmistä. Tien varrella sijaitsevassa Raatteenportin talvisotamuseossa käy vuosittain noin 15 000 maksavaa asiakasta.

Kajaanin lentokentän kautta tulee Suomussalmen Raatteen tielle linja-autoittain ulkomaisia turistiryhmiä, jotka ovat matkustaneet paikalle varta vasten tutustumaan kuuluisiin taistelupaikkoihin.

Monet ulkomaisista vieraista ovat sotilasliitto Naton työntekijöitä.

– Pystyn selittämään asiat suomen, englannin ja ruotsin kielillä ja tänäkin kesänä kaikille niille on ollut käyttöä, sanoo takapenkillä istuva opas Alpo Rissanen.

Hän on lähtenyt mukaamme ajelemaan pitkin näitä teitä, joista on tullut osa kansallista tarinaa.

80 vuotta sitten käyty talvisota on meille suomalaisille erityisen tärkeä juttu.

Sota kesti kuuluisat 105 päivää ja sen aikana pikkuruinen Suomi torjui valtavan ison Neuvostoliiton jättimäisen hyökkäyksen.

Yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää, niinhän sitä sanottiin.

Talvisota on meille suomalaisille ylpeydenaihe. Se liitetään usein sellaisten sanojen perään kuin sisu, sauna ja Sibelius.

Ja talvisodan henki. Se on jotain upeaa, jota kaivataan kehiin milloin valtiontalouden kuntoon laittamisen, syrjäytymisen ehkäisyn, maahanmuuttokriisin tai minkä vain poliittisen agendan yhteydessä.

Mutta miksi? Miksi yhdestä toisen maailmansodan lyhyestä ajanjaksosta on tullut meille suomalaisille näin tärkeä?

– Ehkä täällä korostuu se rajuista olosuhteista selviäminen ja niiden kestäminen. Katkerasta sisällissodasta oli vain parikymmentä vuotta aikaa, ja silti suomalaiset olivat yhtenä rintamana puolustautumassa. Eheytymisen kokemus oli voimakas, Rissanen pohtii samalla, kun Raatteen tien metsämaisemat vilisevät ohi.

Tuntuu käsittämättömältä ajatella, että noissa kumpareissa ja männiköissä paleltui kuoliaaksi hirveä määrä ihmisiä.

Tämän portin takaa puna-armeijan joukot alkoivat vyoryä Suomeen 80 vuotta sitten. (Kuva: Petra Pöyliö)

Suomussalmella sota näkyy joka paikassa. Siellä täällä on kylttejä, jotka johdattavat jollekin muistomerkille. Talojen seinissä näkyy muistolaattoja.

Talvisota on Rissasen mukaan osa koko kunnan mentaliteettia. Se on läsnä kulttuuritarjonnassa, matkailupalveluissa, kylätapahtumissa, ihmisten puheissa, perheiden sisäisissä muistoissa.

Neuvostoliitto hyökkäsi kunnan alueelle kahdesta eri suunnasta heti talvisodan ensimmäisenä päivänä 30. marraskuuta 1939.

Kylistä, taloista ja pikkumökeistä lähdettiin kiireellä evakkoon. Kaikki eivät ehtineet tai halunneet. He jäivät vangeiksi.

Neuvostoliiton miesylivoima oli massiivinen. Se tulee selväksi myös Raatteen tien Suomen puoleisen osuuden itäisimmässä pisteessä, jossa sijaitsi sodan syttyessä rajavartioasema.

Siellä oli tuona marraskuisena aamuna paikalla viitisentoista suomalaissotilasta. Kylän taloissa siviilit elivät tavallista arkea, vaikka sodan uhka olikin ollut pitkään päällä.

Puoli yhdeksän maissa puna-armeijan joukot alkoivat puskea kylään. Suomalaissotilaiden arvion mukaan heitä oli sadoittain. Todellisuudessa Raatteeseen hyökkäsi jalkaväkirykmentin kokoinen porukka eli noin 3 000 miestä.

Ylivoima oli musertava. Suomalaiset perääntyivät. Siviileistä vain harva pääsi pakoon.

Jo 7. joulukuuta Neuvostoliiton joukot valtasivat noin 30 kilometrin päässä rajalta sijaitsevan Suomussalmen kirkonkylän.

Ohitamme Haukiperän alueen Suomussalmen nykyisen keskustan tuntumassa. Se on paikka, jossa puna-armeija lopulta pysäytettiin.

– Jos tässä olisi tapahtunut läpimurto, sen jälkeen ei olisi enää ollut suomalaisjoukkoja. Siitä olisi avautunut tie muualle Suomeen, Rissanen sanoo.

Talvisota on suomalaisille se hyvä sota, sanoo historiantutkija, yliopistonlehtori Tuomas Tepora Helsingin yliopistosta.

”Hyvyyttä” korostetaan niin paljon, että välillä voisi puhua miltei pyhästä sodasta.

Se näkyy jo mielikuvissa, joita talvisotaan liitetään. Ne on omaksuttu valokuvista, joissa lumipukuinen sotilas seisoo yksin vartiossa tähtitaivaan alla. Pakkanen narisee askelten alla. Latu suhisee, kun sotilaat hiihtävät.

Kotirintamalla naiset kutovat sotilaille lapasia ja villasukkia. Yhteishengen hyrinä on käsinkosketeltava.

Siihen mielikuvaan ei mahdu välttämättä se, että sodassa veri lentää ja suksilla liikkuvat suomalaissotilaat ovat menossa tappamaan nuotiolla itseään lämmitteleviä, hirmuisessa pakkasessa käpristeleviä, heikosti pukeutuneita ukrainalaisia.

Kuolemasta puhutaan talvisodan yhteydessä suomalaisten näkökulmasta sankarilliseen uhrisävyyn.

Kun puheeksi otetaan sodan julmuudet ja niiden aiheuttamat mentaaliset traumat, silloin Teporan mukaan aletaan puhua jatkosodasta.

– Talvisodan kohdalla ne teemat ohitetaan, hän sanoo.

Talvisotaan liittyvä myyttisyys selittyy Teporan mukaan perinteisellä Daavid vastaan Goljat -asetelmalla. Suomi on pieni, hyvää edustava Daavid, Neuvostoliitto iso, pahaa tahtova jättiläismäinen Goljat, jota kukaan ei pysäytä.

Ja sitten yhtäkkiä nokkela Suomi keksiikin keinot, joilla se pärjääkin isolle viholliselle.

– Siinä on paljon sellaista klassista sisäryhmäajattelua, jossa paha ulkoistetaan. Ulkopuolisen hyökkääjän motiiveille ei löydy ymmärrystä, vaan kaikki sen toimet edustavat sysimustaa pahuutta.

Teporan mukaan talvisotaan liittyvä myyttisyys on osittain kuitenkin melko tuore ilmiö.

Suomessa uskallettiin tarkastella toisen maailmansodan aikaisia tapahtumia rehellisesti vasta 1990-luvulla, kun Neuvostoliitto oli romahtanut.

Kun enää ei tarvinnut hymistellä YYA-hengen mukaisesti, Suomessa kaivettiin kaapista esiin omat kansalliset sankaritarinat.

Talvisota sopi siihen tarkoitukseen erinomaisesti, koska siihen ei liity mitään häiritseviä moraalisia faktoja kuten vaikkapa jatkosotaan, jolloin Suomi taisteli hyökkääjänä toimineen natsi-Saksan rinnalla.

– 1990-luku oli sellaista uusisänmaallisuuden aikaa, jolloin otettiin moraalinen voitto sodasta 50 vuotta sen jälkeen.

Teporan mukaan talvisotaan liittyy paljon sellaista kliseisyyttä, joka perustuu sinänsä historialliseen totuuteen, mutta joka on mennyt kansallisessa kerronnassa vähän yli.

Yksi sellainen on juuri talvisodan henki, jonka merkitystä ei voida kiistää. Harvemmin kuitenkin puhutaan siitä, että sisällissodan traumatisoima kansakunta oli alkanut yhdistyä jo aiemmin.

1930-luku oli pahasta maineestaan huolimatta sovun rakentamisen aikaa. Oikeisto ja vasemmisto löivät kättä, kun Suomeen saatiin punamultahallitus. Kansaneläkelaitoskin perustettiin.

Toisaalta ison yhtenäisyyskuvan alla eli monia ryhmittymiä, joiden suhde valtavirtaan oli omanlaisensa. Yhtenäisyys ei ollut niin selkeä ja särötön kuin annetaan ymmärtää.

Alpo Rissanen esittelee vartiomuseon sisätiloja Raatteentien itäisimmässä Suomen puoleisessa paikassa. (Kuva: Petra Pöyliö)

Raatteen tie on oma lukunsa talvisodan myyttisyydessä.

Varsinaiset taistelut siellä alkoivat tammikuun puolella 1940, kun puna-armeija oli saatu häädettyä poltetusta Suomussalmen kirkonkylästä pois. Neuvostoliittolaiset perääntyivät Juntusrannan suuntaan.

Raatteen tiellä eteni kuitenkin Suomea kohti puna-armeijan 44. divisioona, jossa oli noin 14 000 miestä.

Vahvan paikallistuntemuksen avulla suomalaiset saattoivat hyödyntää mottitaktiikkaansa, jolla kymmenien kilometrien mittainen Raatteen tie katkaistiin useisiin pienempiin osiin. Katkaistulle osuudelle jääneet neuvostoliittolaiset piiritettiin.

Puna-armeijalta katkesi huoltoyhteys. Miehistölle ei saatu ruokaa. Aliravitsemus vaivasi miesten lisäksi mukana olleita noin neljäätuhatta hevosta. Lopulta hevosistakin alettiin tehdä ruokaa.

Ratkaisevin voima oli kuitenkin luonto. Pakkanen laski pahimmillaan liki 40 celsiusasteeseen.

Ukrainalaissotilaat eivät olleet tottuneet talvisiin oloihin. He joutuivat järkyttäviin olosuhteisiin riittämättömillä varusteilla. Ensin paleltuivat sormet, sitten varpaat, kohta koko vartalo tärisi kylmyydestä.

Nuotioita ei voinut tehdä, koska ne olisivat näkyneet suomalaisille liian hyvin. Rissasen mukaan neuvostosotilaat kyhäsivät onnettomia suojia, joiden sisään he kantoivat rautasankoissa lämmitettyjä kiviä. Pakkasessa kivet jäähtyivät heti.

Tuhansittain miehiä jäätyi kuoliaaksi. Ruumiit muuttuivat koppuraisiksi kuin halot ja jäivät makaamaan lumihankeen mitä kummallisimmissa asennoissa.

Jäljelle jääneet alkoivat nähdä näkyjä ja hourailla, mitä vain vahvisti suomalaisten maine ”valkoisen kuoleman” sanansaattajina.

14 000 miehen laumassa joidenkin itsehillintä petti aina silloin tällöin ja nuotiot laitettiin roihuamaan. Suomalaiset saattoivat hiipiä pimeän metsän turvin nuotioiden lähelle ja tuhota muutaman miehen voimin kerralla ison määrän neuvostosotilaita.

– Suksilla liikkuvista suomalaisista syntyi mielikuva, että heitä on älyttömästi, vaikka kyse oli korkeintaan puolentusinan miehen kokoisista porukoista, Rissanen sanoo.

Mottitaistelut Raatteen tiellä päättyivät 10. tammikuuta 1940. Jäljellä oli järjetön kasa neuvostoliittolaisten sotavarusteita: autoja, panssarivaunuja, aseita, hyökkäysvaunuja.

Ja ruumiita. Niitä lojui joka paikassa. Talojen pihoihin niitä oli kasattu isoihin röykkiöihin. Näkymä oli hirvittävä.

Suomessa oli talvisodan aikaan paikalla hyvin paljon kansainvälistä lehdistöä. He pääsivät tuoreeltaan katsomaan Raatteen tien taisteluiden jälkiä.

Seuraavien päivien sanomalehdissä tieto keskellä ei mitään käydyistä taisteluista levisi ympäri maailmaa.

Se vaikutti osaltaan siihen maineeseen, jonka saattelemana Raatteen tielle tullaan edelleen kaukomaita myöten.

– Tarina kertoo, että jopa itse Stalin olisi lukenut brittilehti Guardianista, miten 44. divisioonalle kävi, sillä puna-armeijassa ei uskallettu kertoa ylemmille portaille sodan todellisesta tilanteesta, Rissanen hymähtää.

Teporan mukaan Raatteen tien voittojen merkitys suomalaisjoukoille oli todella merkittävä. Se osoitti, että Suomi voi ehkä sittenkin pärjätä.

Raatteen tie ei kuitenkaan ollut ainoa merkittävä taistelupaikka. Myös sanoista Summa, Kollaa, Taipale ja Tolvajärvi tuli kuuluisia ankaran sodankäynnin vertauskuvia.

Suomalaisten mielet valtasi eräänlainen voiton huuma. Teporan mukaan se loi illuusion, joka ei ehtinyt särkyä ennen kuin sota jo loppui.

Sota päättyi 13. maaliskuuta Moskovan rauhaan. Suomi menetti 11 prosenttia maa-alueistaan, mutta mielikuva torjuntavoitosta jäi elämään. Siitä tuli myytti.

Suomalaissotilaan kypärä lepää yhdellä monista Suomussalmen talvisotaan liittyvistä muistomerkeistä. (Kuva: Petra Pöyliö)

Pitäisikö talvisodan myyttejä sitten jotenkin purkaa?

Teporan mielestä ei. Muistamisen ohjaaminen ei kuulu sananvapauteen ja demokratiaan, joiden puolesta talvisodassa myös taisteltiin. Ihmisyhteisöt tarvitsevat myyttejään, lähihistorian muistaminen auttaa myös yksilöitä tarkastelemaan omien sukujensa taustoja.

Tepora kaipaisi kuitenkin muistelukulttuuriin monipuolisuutta. Yksilöiden ja pienten yhteisöjen tarinat eivät ole aina sellaisia kuin isossa kuvassa annetaan ymmärtää.

Esimerkiksi evakoita ei suinkaan aina otettu avosylin vastaan muualla Suomessa. Kun jatkosota syttyi, monia motivoi ajatus, että evakot lähtevät viimein pois nurkista, kun Karjala saadaan takaisin.

Sitäkin olisi Teporan mukaan hyvä uskaltaa pohtia, että Neuvostoliiton hyökkäämisellä oli omat suurvaltapoliittiset syynsä, niin traagiset kuin ne meille suomalaisille olivatkin.

Pienet kellot kilisevät hiljaa tuulisella aukiolla. Ympärillä lojuu parin hehtaarin alueella 17 000 kivenjärkälettä.

Talvisodan monumentilla halutaan symboloida uhreja, joita Raatteen tien taistelut vaativat. Lopullista tietoa uhrien lukumääristä ei ehkä koskaan saada. Arviot Suomen ja Neuvostoliiton kuolleiden yhteismäärästä vaihtelevat 5 000:sta 23 000:een. Suomessa on viime vuosina puhuttu noin 10 000 kaatuneesta.

Koko kolmen ja puolen kuukauden mittainen talvisota vaati arvioiden mukaan noin 150 000 ihmisen hengen.

Lukemat hiljentävät. Talvisoda monumentilla uhrien määrä tuntuu vielä konkreettisemmalta, kun kiviä on silmänkantamattomiin ja tuulen tahtiin kilisevät kellot eivät vaikene.

Teporan mielestä on erityisen pysäyttävää ajatella, että iso osa neuvostopuolen uhreista oli kotoisin kaukaa Ukrainasta. Moni oli Raatteen tiellä vastentahtoisesti.

– He eivät samalla tavalla puolustaneet omia kotikontujaan kuin suomalaiset, eivätkä he välttämättä vastaa suomalaisiin iskostettua mielikuvaa puna-armeijan sotilaista piippalakkisina ja viirusilmäisinä pahantekijöinä.

Sodan ja suurvaltapolitiikan uhreja olivat siis lopulta kaikki, molemmilla puolilla rajaa.

Talvisodan monumentti hiljentää. Kivenjärkäleet kuvastavat sodan uhreja. (Kuva: Petra Pöyliö)

Lue myös

Viestintäkonsultin mukaan valmennus kohdistui ministerin tehtävään, ministeriön virkamies eri mieltä: "Mennään enemmän puoluejohtajan tontille"

Oikeudenkäynnissä todistajana kuultiin Tekirin viestintäkonsultti Harri Saukkomaata. Hän sanoi, että Tekirin puolelta viestintävalmennusten...
26.1.2023 17:49

Tuoko translaki Arnold Schwarzeneggerit Ms. Olympia -kisoihin, eduskunnassa kyseltiin – Pääministeri Marin pyysi keskustelua anteeksi

Translain uudistus pisti perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien päät pyörälle eduskunnan kyselytunnilla. Tovin keskustelua kuunneltuaan...
26.1.2023 17:47

Syyttäjän mukaan Katri Kulmunin erityisavustaja huijasi ministeriön maksamaan koulutuksia, jotka liittyivät puolueen puheenjohtajan rooliin

Erityisavustajana toiminutta Kari Jääskeläistä syytetään petoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Viestintävalmennuksista noussut kohu johti kesällä 2020 Kulmunin eroon valtiovarainministerin paikalta
26.1.2023 17:43
Jaa Twiittaa Lähetä Jaa

Aihetunnisteet

historia raatteentie sota talvisota

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen

Kirjaudu sisään

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Asiantuntija hätkähti Putinin harhaista esiintymistä: ”Kylmääviä merkkejä”
Uutiset | 26.1.2023 11:52
Venäjä uhosi tuhoavansa länsimaiden mahdollisesti lähettämät tankit Ukrainassa – ”Nämä tankit palavat kuten kaikki muutkin”
Uutiset | 25.1.2023 12:20
Venäjä uhitteli Yhdysvalloille testaamalla sotalaivaansa Atlantilla
Uutiset | 25.1.2023 22:30
Tiedustelu paljastaa: ”Kokeellinen” panssarivaunu ei kelpaa Venäjän joukoille
Uutiset | 25.1.2023 11:03
Tiedusteluraportti: Tällainen on Wagner-joukkojen brutaali taktiikka sodan etulinjassa
Uutiset | 24.1.2023 21:50
Venäjällä pelätään Ukrainan iskua – Putinin lempihuvilaa suojellaan järeällä ilmatorjuntakalustolla
Uutiset | 24.1.2023 22:30
Keskustan Aittakumpu: Ei lapsia sateenkaarityöpajoihin
Uutiset | 25.1.2023 16:02
”Häpeämätön provokaatio” – Venäjän suurlähettiläs arvostelee USA:n mahdollista päätöstä lähettää tankkeja Ukrainaan
Uutiset | 25.1.2023 8:39
Vallan betonointia vai alkuperäiskansan oikeuksien korjaamista? Saamelaiset pysyivät poteroissaan perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa
Uutiset | 25.1.2023 13:48
Venäjä: Ukrainan aseistaminen tekee länsimaista Ukrainan sodan osapuolia
Uutiset | 26.1.2023 11:50
Avaus duumasta: Venäjän ostettava Kiinalta lentotukialus, jonka Ukraina myi ”parin vodkapullon hinnalla”
Uutiset | 18.1.2023 22:15
Tiedustelu: Wagner-palkkasotilasyhtiössä ällistyttävä kurssinmuutos
Uutiset | 20.1.2023 11:52
Venäläiskersantti mahtaili alaisilleen – Kävi kalpaten
Uutiset | 17.1.2023 23:00
Asiantuntija hätkähti Putinin harhaista esiintymistä: ”Kylmääviä merkkejä”
Uutiset | 26.1.2023 11:52
Pienessä yhdysvaltalaiskolkassa saunottiin ja puhuttiin suomea vielä muutama vuosikymmen sitten – syrjitty suomalaisperintö on taas uudessa nousussa
Uutiset | 22.1.2023 21:15
Medvedev pauhasi jälleen ydinaseista – Yksi merkittävä ero aiempiin uhkauksiin
Uutiset | 19.1.2023 14:18
Maailman vanhin ihminen kuollut – ensimmäinen tässä hurjassa iässä kuollut henkilö
Uutiset | 18.1.2023 8:34
Ukrainan ratkaisevat hetket ovat käsillä, sanoo Yhdysvaltain puolustusministeri
Uutiset | 20.1.2023 11:51
Venäläisalus hämmentää Havaijin edustalla
Uutiset | 22.1.2023 22:15
Venäläiset toisinajattelijat Putinin kaatamisesta: Tämä on Washingtonin suurin pelko
Uutiset | 20.1.2023 22:15
Avaus duumasta: Venäjän ostettava Kiinalta lentotukialus, jonka Ukraina myi ”parin vodkapullon hinnalla”
Uutiset | 18.1.2023 22:15
Venäläiskersantti mahtaili alaisilleen – Kävi kalpaten
Uutiset | 17.1.2023 23:00
Ukrainan asevoimat sanoo surmanneensa ja haavoittaneensa ainakin 260 Venäjän sotilasta Zaporizhzhjan alueella
Uutiset | 4.1.2023 12:56
Tiedustelu: Wagner-palkkasotilasyhtiössä ällistyttävä kurssinmuutos
Uutiset | 20.1.2023 11:52
Ukraina julkaisi tuoreen tiedon: Näin jättimäiset ovat Venäjän tappiot
Uutiset | 5.1.2023 10:31
WSJ: Valkoisen talon ex-neuvonantaja sai tarpeekseen Erdoğanin ”roistomaisesta” käytöksestä – Esittää Natolle äärimmäistä keinoa
Uutiset | 18.1.2023 11:26
Tämä supervitamiini ehkäisee nopeasti yleistyvää syöpää
Uutiset | 16.1.2023 22:00
Maailman vanhin ihminen kuollut – ensimmäinen tässä hurjassa iässä kuollut henkilö
Uutiset | 18.1.2023 8:34
Pienessä yhdysvaltalaiskolkassa saunottiin ja puhuttiin suomea vielä muutama vuosikymmen sitten – syrjitty suomalaisperintö on taas uudessa nousussa
Uutiset | 22.1.2023 21:15
Asiantuntija hätkähti Putinin harhaista esiintymistä: ”Kylmääviä merkkejä”
Uutiset | 26.1.2023 11:52

Uusimmat

Viestintäkonsultin mukaan valmennus kohdistui ministerin tehtävään, ministeriön virkamies eri mieltä: ”Mennään enemmän puoluejohtajan tontille”
Uutiset | 26.1.2023 17:49
Tuoko translaki Arnold Schwarzeneggerit Ms. Olympia -kisoihin, eduskunnassa kyseltiin – Pääministeri Marin pyysi keskustelua anteeksi
Uutiset | 26.1.2023 17:47
Syyttäjän mukaan Katri Kulmunin erityisavustaja huijasi ministeriön maksamaan koulutuksia, jotka liittyivät puolueen puheenjohtajan rooliin
Uutiset | 26.1.2023 17:43
Marin nosti esiin perussuomalaisten tavoitteen erota EU:sta, Purran mukaan ero ei ajankohtainen
Uutiset | 26.1.2023 17:33
Tasavallan presidentin kanslia torppaa ehdotuksen pääministerin turvallisuuspoliittisesta neuvonantajasta – ”Perustunee todennäköisesti erheelliseen olettamukseen”
Uutiset | 26.1.2023 16:59
Hallitus hakee keinoja sopia hoitovelan rahoituksesta ja pysyä kehyksissä – Kiuru väläyttää ensi vuodelle menevää tukea
Uutiset | 26.1.2023 16:09
Turkki ei ole saanut pyyntöä arvioida Suomen Nato-jäsenyyttä erillään Ruotsista, sanoo Turkin ulkoministeri
Uutiset | 26.1.2023 16:04
”Ja tämän puolueen kanssa kokoomus harkitsee yhteistä hallitusta?” – Perussuomalaisten EU-linja tyrmistyttää
Uutiset | 26.1.2023 15:57
Niinistö puhui Stoltenbergin kanssa muun muassa Nato-ratifioinnista
Uutiset | 26.1.2023 15:53
JSN:ltä langettava päätös Keskisuomalaiselle – päätoimittajan kolumni oli ”halventava ja leimaava”
Uutiset | 26.1.2023 15:06
Näytä lisää
cover_image

Lue uusin Suomenmaa

Kirjaudu ja lue näköislehti Tilaa lehti Lue näköislehti

Pääkirjoitukset

Saksa vapautti Leopardit
Pääkirjoitus | 25.1.2023 21:00
Turkin uhittelun ei pidä antaa vaikuttaa Suomen ja Ruotsin Nato-neuvotteluihin
Pääkirjoitus | 24.1.2023 21:00
Teollisuusliitto tekee keskitettyä palkkaratkaisua teknologiateollisuuden kanssa
Pääkirjoitus | 23.1.2023 21:00

Toimitus suosittelee

WSJ: Valkoisen talon ex-neuvonantaja sai tarpeekseen Erdoğanin ”roistomaisesta” käytöksestä – Esittää Natolle äärimmäistä keinoa
Uutiset | 18.1.2023 11:26
Synkkämaineinen Valmet Vihuri vei lentäjiä hautaan 1950-luvulla – pääministerin pojan kuolema siivitti käytöstä poistamista
Uutiset | 21.1.2023 22:00
Perussuomalaisten nuiva asenne paikallislehtien tukemiseen hämmästytti postilain käsittelyssä –  Kummelin ”Penakin” kaivettiin hätiin
Uutiset | 19.1.2023 14:15

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Viestintäkonsultin mukaan valmennus kohdistui ministerin tehtävään, ministeriön virkamies eri mieltä: ”Mennään enemmän puoluejohtajan tontille”
Uutiset | 26.1.2023 17:49
Tuoko translaki Arnold Schwarzeneggerit Ms. Olympia -kisoihin, eduskunnassa kyseltiin – Pääministeri Marin pyysi keskustelua anteeksi
Uutiset | 26.1.2023 17:47
Syyttäjän mukaan Katri Kulmunin erityisavustaja huijasi ministeriön maksamaan koulutuksia, jotka liittyivät puolueen puheenjohtajan rooliin
Uutiset | 26.1.2023 17:43
Avaus duumasta: Venäjän ostettava Kiinalta lentotukialus, jonka Ukraina myi ”parin vodkapullon hinnalla”
Uutiset | 18.1.2023 22:15
Tiedustelu: Wagner-palkkasotilasyhtiössä ällistyttävä kurssinmuutos
Uutiset | 20.1.2023 11:52
Venäläiskersantti mahtaili alaisilleen – Kävi kalpaten
Uutiset | 17.1.2023 23:00

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Vahvempaa tulevaisuuspolitiikkaa ja vähemmän somelumipyryjä
Mielipide | 26.1.2023 14:01
Suora sekaantuminen konfliktiin?
Mielipide | 26.1.2023 13:32
Ikääntyneistä on pidettävä huolta
Mielipide | 25.1.2023 11:53
Vahva aluepolitiikka luo työtä ja hyvinvointia Lappiin
Mielipide | 25.1.2023 11:46
Suomalainen maanviljelijä on uhanalainen!
Mielipide | 20.1.2023 9:48
Onko metsäopetus kääntymässä vikaraiteelle?
Mielipide | 20.1.2023 10:21
Ihmisarvon Keskusta
Mielipide | 18.1.2023 12:01
Surut pois ja kukka rintaan
Mielipide | 20.1.2023 10:09

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Keskustalla Savo-Karjalassa täysi 15 ehdokkaan lista
Keskusta | 26.1.2023 13:38
Johannes Lahtela keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudellamaalla
Uutiset | 24.1.2023 15:14
Keskustan valiokuntajäseniltä selkeä viesti: Suuret ratahankkeet jäihin
Uutiset | 24.1.2023 14:29
Helsingin Keskusta nimesi loput eduskuntavaaliehdokkaat – tavoitteena palauttaa keskustalainen kansanedustaja Helsinkiin
Uutiset | 19.1.2023 19:10
Keskustanaisilta moitteet Kelalle – ”valtava isku ihmisille, jotka ovat saaneet muistisairausdiagnoosin”
Keskusta | 20.1.2023 10:56
Kärnä vaatii valtiota apuun Helsingin luonnon suojelemiseksi – ennallistaisi 1800-luvulla kuivatetun järven
Uutiset | 23.1.2023 15:14
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat
  • Näköislehti

Asiakaspalvelu

Asi­a­kas­pal­ve­lu 044 7778 710 (ark. 9–13)
asiakaspalvelu@suomenmaa.fi

Asiakaspalvelu

Toimitus

etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
uutiset@suomenmaa.fi

Ou­lun toi­mi­tus
PL 52, Lekatie 6, Oulu

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Tilaa Suomenmaa Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Nipputilaukset
Rekisteriseloste
Evästeasetukset


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste

Käytämme evästeitä

Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle ajankohtaista ja kiinnostavaa sisältöä. Voit hyväksyä evästeiden käytön painamalla “Hyväksy kaikki” tai muuttaa asetuksiasi. Suomenmaa.fi käyttää seuraavia evästeitä:

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä.
Hyväksymällä evästeet autat meitä kehittämään palveluitamme ja sivustoamme. Emme käytä evästeitä markkinointiin. Voit muuttaa evästeasetuksiasi milloin tahansa sivun alalaidasta löytyvästä “Evästeasetukset”-painikkeesta.
Evästeasetukset
Suomenmaa.fi

Evästeiden avulla voimme palvella sinua paremmin. Keräämme tietoa verkkosivuston käytöstä. Voit hallinnoida evästeasetuksiasi alta.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömät evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Ne eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.

Evästeet

  • moove_gdpr_popup (käytetään evästeasetusten tallentamiseen, kesto 365 päivää)
Kävijämittaus ja analytiikka

Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme seurata kävijöiden käyttäytymistä, mitata sivuston suorituskykyä ja kerätä tietoa sivuston käytöstä. Osa evästeistä tallennetaan käyttäjän päätelaitteelle pidemmäksi aikaa, ja ne ovat käytettävissä, kun käyttäjä palaa sivustolle takaisin. Istuntoon liittyvät evästeet poistuvat, kun käyttäjä sulkee selaimen.

Evästeet

  • _ga (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto kaksi vuotta)
  • _gid (käytetään kävijöiden erotteluun, kesto 24 h)
  • _pk_id (Tilastointi, käyttäjän yksilöinti (Matomo Cloud), kesto 13kk)
  • _pk_ses, _pk_cvar, _pk_hsr  (Tilastointi, vierailuun liittyvien tietojen tallennus (Matomo Cloud), kesto 30min)
  • _pk_ref (Tilastointi, saapumis-/lähdetiedon muistaminen (Matomo Cloud), kesto 6kk)
  • matomo_sessid (Väärinkäytösten estäminen, CSRF-turvaominaisuus (Matomo Cloud), poistetaan kun selain suljetaan.)
  • mtm_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)
  • mtm_cookie_consent (Tilastointi, käyttäjän evästehyväksynnän muistaminen (Matomo Cloud), kesto 30v.)