Putin sulki Telegramin, mutta sillä on kova hinta – "Kyse on jostain isommasta"
Se, mitä Venäjällä nyt on meneillään, voi kuulostaa yksittäiseltä tapahtumalta, mutta kyse on jostain isommasta, sanoo vanhempi tutkija Margarita Zavadskaya Ulkopoliittisesta instituutista.
Hän viittaa maan suosituimman viestisovelluksen Telegramin sulkemiseen. Kielto on synnyttänyt maassa valtavan kritiikkivyöryn. Osin, koska ilman salattua VPN-yhteyttä päivittäinen yhteydenpito, uutisten seuraaminen ja somejulkaiseminen ei onnistu.
– Tämä on myös valtava tappio yritysmaailmalle, joka on hyötynyt laajasti Telegramista. Heidän asiakaskuntansa käytännössä katoaa, Zavadskaya sanoo STT:lle.
Esimerkiksi taksisovellus Yandex ja ruokakuriiripalvelut ovat toimineet Telegramin kautta.
– Kaikki tämä on poissa.
Telegram on ollut laajasti käytössä myös niin sanotuilla sotabloggareilla ja presidentti Vladimir Putinille uskollisissa äärinationalistisissa piireissä. Myös nämä tahot menettävät tärkeimmän viestintäkanavansa ja yleisönsä.
– Sulkemalla Telegramin Kreml tavallaan ampuu itseään jalkaan, Zavadskaya sanoo.
Hänen mukaansa kyse on todennäköisesti harkitusta uhrauksesta. Hän muistuttaa, että Venäjällä on syyskuussa edessä duuman vaalit.
– Putin priorisoi hallinnon vakautta, vaikka se tietäisi tiettyjä operatiivisia tappioita. Hän on valmis uhraamaan sotilaallisen tehokkuuden hallinnon vakauden edessä.
Suojelupoliisista (supo) arvioidaan, että Telegramin sulkeminen haittaa hallinnon toimintaa lyhyellä aikavälillä.
– Sovelluksen sulkeminen ennen syyskuun duuman vaaleja kertoo rajoitushankkeen tärkeydestä, supo kommentoi STT:lle sähköpostitse.
Supon mukaan Telegramin rajoittaminen liittyy Venäjän pitkäaikaiseen tavoitteeseen oman informaatiotilan hallinnasta.
– Venäjän hallinto haluaa kiristää otetta kansalaisistaan.
Zavadskaya sanoo, että Putinin pitkäaikainen projekti Venäjän omasta internetistä ei ole aiemmin onnistunut, sillä maa on ollut riippuvainen ulkomaalaisista alustoista.
Edellisen kerran Venäjä yritti sulkea Telegramia vuonna 2018 siinä onnistumatta. Aie synnytti laajat mielenosoitukset. Supo uskoo, että laajoja mielenosoituksia tuskin nähdään nyt. Rajoittamista on sen mukaan helpompi perustella sotaoloissa.
– Hiljaista vastarintaa uusiin sovelluksiin ja kasvavaan valvontaan on Venäjällä melko paljon, mutta todennäköisesti monet mukautuvat valtion tarjoamiin sovelluksiin, kun niiden kiertäminen muuttuu entistä hankalammaksi, suposta sanotaan.
Venäjän digitaalinen eristäytyminen tarkoittaa tietopimennon syventymistä maassa. Zavadskaya sanoo, että Venäjän kansa tulee jakautumaan entistä voimakkaammin.
Toiselle puolelle jäävät he, jotka eivät osaa käyttää VPN-palveluita tai halua uhmata sensuuria. Ja toiselle he, jotka näkevät vaivaa päästäkseen riippumattoman tiedonvälityksen äärelle ja ovat valmiit ottamaan riskejä sen eteen.
Zavadskayan mukaan myös EU:n ja lännen täytyy tulevaisuudessa miettiä, miten se pystyy välittämään Kremlin narratiiville vaihtoehtoista tietoa niille venäläisille, jotka haluavat sen vielä kuulla.