Putin valittiin kakkoskaudelleen tasan 10 vuotta sitten – tätä et ehkä tiennyt yksinvaltiaaksi askel askeleelta hivuttautuneesta presidentistä

Putinilla on vuosipäivä aloittamansa sodan keskellä
Vladimir Putin

Venäjällä käytiin tasan kymmenen vuotta sitten presidentinvaalit, joissa Vladimir Putin valittiin toiselle yhtäjaksoiselle kaudelleen valtionpäämiehenä.

Kuten tapana, näissäkin Venäjän vaaleissa on arvioitu tapahtuneen vaalivilppiä.

Maaliskuun neljäntenä päivänä 2012 suoritetuissa vaaleissa Yhtenäinen Venäjä-puoluetta edustanut istuva pääministeri Putin sai 63,6 prosenttia äänistä. Toiseksi suoriutui kommunistien Gennadi Zjuganov, joka sai äänistä 17,2 prosenttia.

Virkaansa Putin astui vasta toukokuussa 2012.

Putin oli noussut presidentiksi alun perin pääministerin paikalta virkaatekeväksi presidentiksi vuoden 1999 viimeisenä päivänä, kun sairasteleva presidentti Boris Jeltsin siirtyi syrjään.

Seuraavan kevään presidentinvaalit Putin voitti, ja hänestä tuli virallisesti presidentti toukokuussa 2000.

Venäjän lakien mukaisesti Putin joutui väistymään presidentin paikalta 2008, mutta jatkoi pääministerinä vuodet 2008–2012. Sittemmin Putin on ajanut läpi perustuslain muutoksen, jonka perusteella hän voi jatkaa presidenttinä käytännössä niin kauan kuin haluaa.

Putinin määrättyä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan helmikuussa 2022 muutoksia sekä Venäjän että Putinin toiminnassa on arvioitu monelta eri kantilta.

Suomenmaa kokosi joukon mielenkiintoisia faktoja presidentistä, joka on kiristänyt otettaan sekä maailmanpolitiikasta että omasta maastaan yhä tiukemmin.

Virkaatekevä presidentti Putin ja istuva presidentti Jeltsin maaliskuussa 2000. (Kuva: Wikimedia Commons)

Putin syntyi syksyllä 1952 tehdastyöläisperheeseen nykyisessä Pietarissa, silloisessa Leningradissa. Hänen isänsä nimi oli niin ikään Vladimir Putin (1911–1999), ja äitinsä oli Maria Putina o.s. Selomova (1911–1998). Vladimir vanhempi oli palvellut laivastossa toisessa maailmansodassa. Äiti oli kokenut Leningradin raskaat saartovuodet.

Vladimir vanhemman isä, eli presidentti Putinin isoisä Spiridon Putin (1879–1965) toimi väitetysti Neuvostoliiton johtajien Vladimir Leninin ja Josif Stalinin kokkina. Tieto ei ole varma.

Perhe asui kolmen eri perheen jakamassa asunnossa. Aineellinen elintaso ei ollut mairitteleva.

Putin oli omien sanojensa mukaan kiusankappale lapsena ja koululaisena. Opintojen edetessä hänestä tuli mallioppilas.

15-vuotiaana Putin oli nähnyt neuvostoliittolaisen Kilpi ja miekka-elokuvan, joka sai hänet haaveilemaan vakoojan urasta. Hän pyrki vapaaehtoisena KGB:n riveihin jo 1970-luvun taitteessa, mutta koska turvallisuuspalvelu ei huolinut pelkkiä vapaaehtoisia, piti Putinin aloittaa opiskelu ensin. Hän opiskeli oikeustiedettä ja valmistui asianajajaksi.

Vuonna 1975 reilu parikymppinen Putin liittyi pahamaineisen Neuvostoliiton valtiollisen turvallisuuspoliisi KGB:n riveihin. Hänestä tuli tiedustelu-upseeri.

Korkeimmasta Putinin saavuttamasta sotilasarvosta on eri tulkintoja, mutta KGB:ssä hänestä tuli eversti. Presidenttinä hän on arvoltaan armeijan ylipäällikkö, ja joidenkin lähteiden mukaan samalla armeijakenraali, eli korkeimman mahdollisen sotilasarvon haltija.

Vuonna 1983 Putin meni naimisiin Ljudmila Šrekbnevan kanssa. Parilla on kaksi tytärtä. Avioliitto ei ollut onnellinen, ja pari erosi vuonna 2013. Rouva Putina kutsui miestään kirjassaan vampyyriksi avioliiton ollessa vielä voimassa.

Tiedusteluinstituutissa Putin aloitti 1984. Siellä hän oppi puhumaan erinomaisesti englantia ja saksaa, jotka olivat tärkeitä kieliä Neuvostoliiton tiedustelutoiminnan kannalta.

Vuonna 1985 Putin sai komennuksen Dresdeniin Itä-Saksaan vastavakoilutoimiin. Hän tiettävästi tarkkaili etenkin neuvostodiplomaattien lojaaliutta Neuvostoliiton hallitukselle.

Vuonna 1990 Putinista tuli kansainvälisten suhteiden dekaani Leningradin valtionyliopistossa. Tiettävästi hänen tehtäviinsä kuului myös opiskelijoiden lojaaliuden tarkkailu sekä ulkomaalaisten varjostaminen.

Neuvostoliiton hajoamisvuonna 1991 Putin lähti KGB:n riveistä ja päätyi politiikkaan. Hän oli mukana Anatoli Sobshakin voitokkassa pormestarikampanjassa Pietarissa, ja sai voiton jälkeen tehtäväkseen työskennellä kaupungin kansainvälisten suhteiden parissa.

Ennen pääministeriksi nousuaan 1999 Putin toimi vielä kolmessa eri tehtävässä. Hänestä tuli yksi presidentti Jeltsinin hallintojohtajista 1997, Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja 1998 ja lyhyeksi aikaa vuonna 1999 Venäjän federaation turvallisuusneuvoston sihteeri.

Loppu on historiaa, kuten voitaneen sanoa.

Putin judoasussaan vuonna 2019. Musta vyö vietiin häneltä Ukrainan sodan vuoksi. (LEHTIKUVA / AFP / MIKHAIL KLIMENTYEV)

Putin on brittiyhtye The Beatlesin fani. Hänet nimettiin arvostetun yhdysvaltalaislehti Timen vuoden henkilöksi 2007.

Putin on hankkinut japanilaisessa kamppailu- ja itsepuolustuslaji judossa mustan vyön, eli korkeimman tason merkin. Tämä vietiin häneltä pois Ukrarinan sodan vuoksi. Samoin hän menetti kansainvälisen judoliiton kunniapuheenjohtajuuden.

Hän on tiettävästi ”himotreenaaja”, eli raskas kuntoilu on Putinin sydäntä lähellä.

Putin on myös innokas lukija. Aiheista hänen sydäntään lähellä on historia.

Venäjä-tutkija Hanna Smithin mukaan korona-ajan eristäytyminen yhteydessä lukuintoon on saattanut muuttaa Putinin ajattelua ratkaisevasti. Toisin sanoen se on voinut olla sytyke Putinin innolle aloittaa Ukrainan sota.

Smith toteaa Ilta-Sanomien mukaan, että on mahdollista, että Putin on viettänyt korona-aikana paljon aikaa arkistoissa ja tutustunut Venäjän imperiumin historiaan. Ihmisistä eristäytyminen ja suurvalta-ajan, etenkin tsaari Pietari Suuren ihannointi, on voinut vääristää Putinin maailmankuvaa siihen, mikä se nyt on.

Lähteitä:

CNN (englanniksi)

U. S. News (englanniksi)

Ilta-Sanomat