Puolustusministeri Niinistö: Päätämme itse mihin harjoituksiin osallistumme
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) arvioi, että pääsy Naton edistyneiden kumppaneiden ohjelmaan on avannut Suomelle uusia mahdollisuuksia päästä Nato-harjoituksiin ja niiden suunnitteluun.
– Ruotsin kanssa tiivistyvä kahdenvälinen puolustusyhteistyö ja Yhdysvaltojen lisääntynyt läsnäolo Euroopassa ovat nekin asioita, jotka lisäävät mahdollisuuksia harjoitteluun kansainvälisten kumppanien kanssa. Osa harjoituksista voidaan kustannustehokkaasti toteuttaa myös Suomessa, Niinistö sanoi maanantaina maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.
Niinistön mukaan on kuitenkin turha luulla, että kukaan tulisi Suomeen harjoittelemaan, ellemme sitä itse haluaisi.
– Viime päivinä tällaistakin on nähty väitettävän. Jokainen kansainvälinen harjoitus, johon Suomi osallistuu, toteutuu se sitten kotimaassa tai ulkomailla, harkitaan tapauskohtaisesti erikseen, Niinistö painotti.
Hän kertoi, että osallistumis- tai osallistumattomuuspäätöksen kannalta ratkaisevaa on, parantaako kyseinen harjoitus Suomen turvallisuutta ja puolustuskykyä.
– Harjoituksia, joissa nämä vaatimukset eivät toteudu, me emme järjestä emmekä sellaisiin osallistu.
Huomiota ovat herättäneet muun muassa yhdysvaltalaisen lento-osaston sekä yhdysvaltalaisten Stryker-miehistönkuljetusvaunujen osallistuminen harjoituksiin Suomessa keväällä.
Emme me sodassa ole.
Jussi Niinistö
Toinen viime aikoina esille noussut asia on hybridisodankäynti. Niinistö arvioi, että pakolaisten liikkeiden ohjailu on yksi hybridisodankäynnin keinoista. Hän sanoi, että on silti liioittelua väittää Suomen olevan hybridisodankäynnin kohteena.
– Emme me sodassa ole, vaikka tiettyjä hybridivaikuttamisen keinoja on tunnistettavissa myös Suomessa. Yksi niistä on itärajan vuotaminen. Siihen on saatava poliittinen ratkaisu Venäjän kanssa.
Taloudellinen ja poliittinen painostus, kyberhyökkäykset ja kansalaismielipiteen muokkaus järjestelmällisillä informaatio-operaatioilla ovat esimerkkejä hybridisodan keinoista.
Niinistö huomauttaa, ettei hybridisodankäynti ole sinällään uusi ilmiö.
– Ei tarvitse mennä omia talvi- ja jatkosotiamme kauemmaksi. Muistamme Otto Wille Kuusisen nukkehallituksen ja Moskovan Tiltun. Kuusiset ja tiltut ovat muodossa jos toisessa seuranamme tänäkin päivänä, hän sanoi.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg vaati maanpuolustuskurssin avajaisissa, että asevelvollisuuslakia on muutettava reserviläisten käytön suhteen.
Lakia on ehdotettu muutettavaksi siten, että sotilaallisen valmiuden joustavaan kohottamiseen tarkoitettuihin kertausharjoituksiin voitaisiin määrätä välittömästi, kun päätös koskisi enintään 25 000:tta asevelvollista.
Ehdotuksen mukaan tällaisesta kertausharjoituksesta ei voisi hakea vapautusta. Lindberg sanoi, että muutos mahdollistaisi valmiuden säätelyn tilanteen vaatimalla tavalla.
Muussa tapauksessa päätöksen tekisi tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä.
Luonnos asiaa koskevasta hallituksen esityksestä on valmis ja tällä hetkellä lausuntokierroksella.