Puoluejohtajat: Kaksoiskansalaisuuden rajoituksista tarvitaan selvitystä
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat eivät halua poistaa kaksoiskansalaisuutta, mutta asiaan liittyy monien mielestä ongelmia.
Kokoomuksen Petteri Orpon, RKP:n Anna-Maja Henrikssonin ja SDP:n Antti Rinteen mukaan lainmuutoksen tarvetta olisi hyvä ainakin tarkastella. He huomauttavat, että maailman turvallisuusympäristö on muuttunut ajasta, jolloin nykyinen laki säädettiin vuonna 2003.
– On viisautta, että Suomessa pohditaan, selvitetään, liittyykö tähän kansainväliseen turvallisuuteen liittyviä riskejä ja onko niissä sellaista, johon pitäisi puuttua, Orpo sanoo.
Perussuomalaisten Timo Soinin mukaan nyt kannattaa perusteellisesti käydä läpi, mitä voisi ja pitäisi tehdä.
Jos kaksoiskansalaisuuteen tehdään muutoksia, keskustan Juha Sipilän mukaan asiat ratkotaan todennäköisesti virkamieslaissa ja muilla keinoilla kuin kansalaisuuteen liittyvillä keinoilla.
– Takaan sen, että mitään sellaisia ratkaisuja ei tule, missä perus- tai ihmisoikeuksia rikottaisiin, hän sanoo.
Henrikssonin, Rinteen ja vihreiden Ville Niinistön mukaan kaksoiskansalaisuutta olisi syytä tarkastella etenkin tilanteessa, jossa toisessa maassa ei ole mahdollisuutta kaksoiskansalaisuuteen. Tällainen maa on esimerkiksi Venäjä.
– On harkittava, miten suhtautua valtioihin, jotka eivät myönnä kaksoiskansalaisuuksia ja jotka asettavat yksipuolisia kuuliaisuusvelvollisuuksia kansalaisilleen. Kaksoiskansalaiset itse ovat tasavertaisia, heitä ei pidä syrjiä, Niinistö sanoo.
Kaksoiskansalaisuutta puolueet eivät siis halua poistaa, mutta tiettyjen virkojen varaaminen vain Suomen kansalaisille kaipaa monien mielestä selvitystä.
Kukaan ei suoraan ottanut kantaa, pitäisikö kaksoiskansalaisten pääsyä tiettyihin virkoihin rajoittaa.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah pitää rajoituksia turvallisuussyiden takia varteenotettavana ajatuksena.
– On mahdollisuus, että joidenkin maiden tietynlainen lojaliteetti omaa toista kotimaata kohtaan saattaa olla sen tyyppinen, että tällainen harkinta on varmasti paikallaan.
Vasemmistoliiton Li Andersson haluaisi ensin tietää, mitkä ovat konkreettisesti ne turvallisuussyyt, joiden perusteella pääsyä virkoihin halutaan rajoittaa.
– Tällä hetkellä keskustelua käydään puhtaasti julkisuudessa olevien tietojen ja spekulaatioiden avulla.
Vihreiden Niinistö kertoo suhtautuvansa rajoittamiseen hyvin varauksellisesti.
Orpon mukaan kaksoiskansalaisten virkoihin pääsyä ei pidä kategorisesti rajoittaa.
– On kuitenkin aivan selvää, että Suomessa on virkoja ja tehtäviä, joissa on arkaluontoista muun muassa kansainväliseen turvallisuuteen liittyvää tietoa. Silloin on syytä arvioida, voiko toisen maan kansalaisuudesta aiheutua jokin ristiriita tai lojaalisuusongelma.
Tällaisia ovat tehtävät, joissa on pääsy kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeisiin tietoihin.
Rinne on samoilla linjoilla.
– Meidän pitää ajatella omaa turvallisuutta myös sillä tavalla, että on tiettyjä tehtäviä, joissa on tärkeää, että se on vain Suomen etu, joka vaikuttaa, Rinne sanoo.
Valtiovarainministeriöllä on työn alla lakihanke siitä, että valtion virkoihin hakevien ulkomaansidonnaisuuksia voisi selvittää nykyistä laajemmin turvallisuuden takia.
Lisäksi puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on asettanut toisen lakihankkeen, joka yrittää rajata sotilasvirat pois kaksoiskansalaisilta.