Puhemies Vehviläinen haluaa käräjöinnin pois suuresta salista – perustuslain muutos pohdintaan
Ministerien tai kansanedustajien oikeudellisen aseman puinnista eduskunnan suuressa salissa pitäisi päästä eroon, katsoo puhemies Anu Vehviläinen (kesk.). Hän aikoo laittaa vireille pohdinnan perustuslain muuttamisesta tältä osin.
Vehviläinen huomautti eduskunnan syyskaudesta pitämässään tiedotustilaisuudessa, että eduskunta on joutunut viime vuosina käsittelemään suuressa salissa sekä ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasiaa että kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojaa.
– Eduskunnan täysistunnolle ei minun mielestäni pitäisi kuulua kansanedustajiin liittyvät juridiset kysymykset. Minä näen riskinä siinä, että juridiikka ja politiikka voivat mennä sekaisin.
Vehviläinen muistutti, että oikeusoppineista muun muassa entinen valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki, oikeuskansleri Jaakko Jonkka ja nykyinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti ovat julkisesti pohtineet suuren salin roolia puhtaasti oikeudellisissa kysymyksissä henkilöön liittyen.
– Ja tosiaan ajattelen niin, että asiaa tulisi tarkemmin arvioida.
Vehviläinen sanoi kutsuvansa lähiviikkoina valtiosääntöasiantuntijoita, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) ja eduskuntaryhmien edustajat yhteiseen pöytään arvioimaan täysistunnon roolia ja perustuslain mahdollista muutostarvetta ministereiden ja kansanedustajien oikeudelliseen vastuun osalta.
Eduskunta joutui viime keväänä pulmalliseen ja poikkeukselliseen tilanteeseen myös Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin erottamisprosessissa.
Vehviläisen mukaan uuden pääjohtajan valinta seuraavaksi viisivuotiskaudeksi on nyt käynnistymässä. Ensin puhemiesneuvosto hyväksyy hakuilmoituksen ja virka tulee auki. Hakuajan päätyttyä prosessi siirtyy tarkastusvaliokunnalle, joka tekee haastattelut ja esityksen valittavasta henkilöstä.
– Täysistunto tekee valinnan ja uusi pääjohtaja voi aloittaa viransijaisena jo ennen vuodenvaihdetta, Vehviläinen selvitti.
Eduskunta aikoo näillä näkymin jatkaa vielä syyskuun ajan viime keväänä voimassa ollein rajoituksin. Myös maskien käyttö jatkuu vielä toistaiseksi.
Puhemiehen mukaan on kuitenkin tärkeää, että myös eduskunnassa pystytään palaamaan mahdollisimman pian normaaliin. Ensimmäinen tavoite on avata täysistuntosalia, jossa voi nyt olla permannolla yhtä aikaa vain 74 edustajaa.
– Tavoitteena olisi, että 4.10. alkavan viikon jälkeen pystyttäisiin näitä rajoituksia reilusti purkamaan.
Etätyötä voi eduskunnassa jatkaa puhemiehen mukaan edelleen. Ajatus on, että etänä voitaisiin järjestää jatkossakin myös valiokuntien asiantuntijakuulemisia.
Puhemiehen mukaan eduskunta on kuitenkin luonteeltaan fyysinen ja eduskunnan suuren salin tulisi olla maan poliittisen keskustelun tärkein debattipaikka. Talon pitäisi myös olla elävä työyhteisö, jossa niin eri puolueiden kansanedustajat, virkakunta, asiantuntijat, sidosryhmien edustajat kuin vieraatkin voivat kohdata ja vaihtaa mielipiteitä.
– Tässä esimerkiksi kuppilan rooli on tärkeä.
Vehviläinen sanoi olevansa erityisen huolissaan siitä, että kevään 2019 vaaleissa eduskuntaan tuli yli 80 uutta kansanedustajaa, jotka ovat suurimman osan ensimmäisestä vaalikaudestaan joutuneet toimimaan poikkeusoloissa.
Eduskuntaan on syysistuntokaudella tulossa hallitukselta 178 esitystä. Kiireelliset hallituksen esitykset on annettava eduskunnalle viimeistään 27.10.
Vehviläisen arvion mukaan suuressa salissa keskustellaan syksyn aikana paljon ilmastoasioista, taloudesta, työvoimapulasta, maahanmuutosta ja Veikkauksen voittovaroista. Välikysymyksiä nähtäneen useita, kun oppositiokin palailee korona-ajan moodistaan normaalimpaan aikaan.
Myös tammikuussa järjestettävillä aluevaaleilla on Vehviläisen mukaan vaikutusta talon toimintaan, jossa vaalien kuin vaalien läheisyys aina näkyy.
Tuttuun tapaan eduskunnan syksyä leimaa myös valtion ensi vuoden budjetin käsittely. Budjetti ja budjettilait on tarkoitus antaa eduskunnalle 27. syyskuuta. Seuraavana päivänä aloitetaan lähetekeskustelu, jota käydään koko viikko.
Eduskunnan syysistuntokausi on tarkoitus saada päätökseen 20. tai 21. joulukuuta, kun valtion ensi vuoden budjetti on saatu valmiiksi.