Kotitalousvähennyksen leikkaus hyydytti remontti-innon, paljastaa kysely – "Asuntojen korjausvelka on kasvanut"
Suomalaisten remontointihalukkuus on kohdannut kovan iskun kuluneen vuoden aikana, selviää rautakauppaketju Stark Suomen tuoreesta kyselystä.
Tulokset osoittavat, että kotitalousvähennyksen aiempi pienentäminen vähensi intoa remontointiin.
Peräti 55 prosenttia vastaajista ilmoittaa Starkin kyselyssä, että he tekisivät tai teettäisivät enemmän remontteja, jos kotitalousvähennys olisi nykyistä suurempi. Vielä viime vuonna samaa mieltä oli vain 42 prosenttia vastaajista.
Suomalaisten remonttibudjetit ovat pienentyneet. Vastaajista 37 prosenttia ilmoitti, että maksimibudjetti kotona tehtävälle remontille on alle 5 000 euroa. Viime vuonna 29 prosenttia piti tätä summaa maksimibudjettinaan.
Samaan aikaan yli kymmenen tuhannen euron remonttibudjettien määrä on jatkanut jo useamman vuoden kestänyttä laskuaan.
– Tämä on huolestuttavaa myös siinä mielessä, että kyselyn mukaan eniten remonttia kaipaavat kylpyhuoneet ja saunat sekä keittiöt, jotka ovat kalleimmasta päästä remontteja, Stark Suomen toimitusjohtaja Harri Päiväniemi sanoo tiedotteessa.
Tarve kodin kunnostukselle ei ole kadonnut, sillä kahdeksan kymmenestä suomalaisesta kokee kotinsa olevan vähintään pienen remontin tarpeessa, ja puolet heistä kertoo syyksi paikkojen hajoamisen tai käyttöiän päättymisen.
– Suomalaisten asuntojen korjausvelka on kasvanut. Kun yhtälöön lisätään vielä se, että suomalaisten maksimibudjetti remontille on pienentynyt viime vuodesta, ei korjausvelka ole ainakaan pienenemässä lähiaikoina, Päiväniemi huomauttaa.
Suurin yksittäinen este remontoinnille on vastaajien mukaan oma taloustilanne. Lähes puolet vastaajista kokee, etteivät rahat riitä juuri nyt remontointiin, ja yleinen taloudellinen epävarmuus varjostaa suunnitelmia entisestään.
Kun vastakkain asetettiin yleinen talous ja oma kukkaro, neljä viidestä painotti nimenomaan oman taloustilanteen vaikuttavan remontti-innokkuuteen.
Harri Päiväniemi näkee kotitalousvähennyksen kasvattamisen välttämättömänä toimena, jotta kehitys saataisiin käännettyä.
– Kyselyssä yli puolet suomalaisista kertoi tekevänsä enemmän remontteja, jos kotitalousvähennys olisi isompi, joten kyllä se osoittaa, että nyt tehdään oikeita toimia, hän toteaa.
Ensin Petteri Orpon (kok.) hallitus leikkasi ensin vähennystä tuntuvasti, mutta tuoreen kehysriihipäätöksen myötä siihen on tulossa korjausliike takaisin ylöspäin.
Vuoden 2025 alussa kotitalousvähennykseen tehtiin leikkaus, jonka myötä vähennyksen enimmäismäärä laskettiin 2 250 eurosta 1 600 euroon. Työkustannusten vähennysprosentti putosi 40 prosentista 35 prosenttiin.
Samalla vähennyksen omavastuuosuutta korotettiin 100 eurosta 150 euroon ja aiemmin voimassa olleet hoiva- ja kotitaloustyön korotetut prosentit poistettiin kokonaan.
Huhtikuun 2026 kehysriihessä hallitus päätti perua näitä leikkauksia, ja uusien päätösten myötä vähennyksen enimmäismäärää nostetaan 2 100 euroon. Vähennysprosentti palautetaan takaisin 40 prosenttiin. Nämä korotukset on tarkoitettu tulemaan voimaan takautuvasti siten, että ne vaikuttavat täysimääräisesti jo tämän vuoden verotuksessa.
Stark Suomen teettämään kyselyyn vastasi tammikuussa tuhat suomalaista.