PTT:n tutkimus maaseudun työvoimapulasta: "Kohtaanto paranisi, jos työluvan saaneet henkilöt pystyvät vaihtamaan työpaikkaa vapaammin"

Avoimien työpaikkojen täyttäminen on maaseudulla erityisen vaikeaa työvoiman vähäisen tarjonnan ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi.

Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys esittää ratkaisuiksi muun muassa työperäisen maahanmuuton lisäämistä, työlupaprosessien helpottamista sekä työvoimapalvelujen parantamista.

Tulosten mukaan keskeinen työvoimaresurssi maaseudulla ovat ulkomaiset työntekijät sekä maahanmuuttajat.

EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupaprosessi on kuitenkin Suomessa hidas ja joustamaton.

Esimerkiksi maataloustöihin tullut työntekijä ei saa työskennellä puutarha-alan yrityksessä.

Jos työntekijä haluaa vaihtaa työnantajaa tai alaa, pitää tehdä uusi oleskelulupahakemus.

– Työmarkkinoiden kohtaanto paranisi, jos työluvan saaneet henkilöt pystyvät vaihtamaan työpaikkaa vapaammin. Yritykset voisivat ’lainata’ työntekijöitä toisilleen tarpeen mukaan. Tämä olisi erityisen merkittävää maatalous- ja puutarha-alalla, joilla työt ovat usein kausiluonteisia ja tilapäisiä, sanoo vt. tutkimusjohtaja Hanna Karikallio.

Myös sähköinen työlupa olisi yksi keino helpottaa tilannetta.

Työvoimapalveluiden edustajien mukaan kysyntää esimerkiksi rekrytointikoulutukselle olisi huomattavasti enemmän, jos tieto siitä saataisiin paremmin leviämään.

Toisaalta maaseudun työnantajat katsovat, että heille kohdistuvan byrokratian määrä vaikeuttaa työllistämistä. Tämä koskee erityisesti tilapäistä työllistämistä ja kiireellistä työpaikan täyttämistä.

Työntekijöiden saatavuutta voitaisiin lisäksi merkittävästi parantaa yritysten yhteistyöllä sekä oppilaitosyhteistyöllä.

Yritysyhteistyöllä voidaan saada kausityöntekijöille pidemmät työjaksot, osa-aikaiselle lisää töitä tai työntekijän puolisollekin työpaikka.

Vaikka kaupungistumisen kiihtyessä yhä suurempi osa työpaikoista sijaitsee kaupungeissa, on maaseudulla monilla aloilla pulaa osaavasta työvoimasta.

Tilastotarkastelussa maaseudun työvoimapula jää osittain piiloon. Tämä johtuu muun muassa siitä, etteivät kaikki avoimet työpaikat tule julkiseen hakuun. Työvoiman saatavuusongelman laajuudesta ei siksi saada selkeää käsitystä.

– Työllisyyden tilastoinnissa tulisi siirtyä paikkatietoon perustuvaan tilastointiin. Tämä mahdollistaisi huomattavasti tarkemman ja monipuolisemman työmarkkinoiden tarkastelun, Hanna Karikallio sanoo.