Professori Vesa Vares: Viime vuosina on jo koettu muiden puolueiden nousut, nyt on demarien vuoro
Veneen kääntäminen on puolueille vaikeaa enää tässä vaiheessa vaalikautta, Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares toteaa Ylen tuoreista puoluekannatusluvuista.
– SDP:n kannatuksen nousu johtuu siitä, että nyt on demarien vuoro. Viime vuosina on koettu perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan ja vihreiden nousut. Liikkuvat äänestäjät menevät seuraavaksi luonnostaan kohti demareita, professori arvioi.
Ylen torstaina julkaisemassa lokakuun kannatusmittauksessa SDP porskuttaa ykkösenä 22,7 prosentilla.
Kokoomus paransi tulostaan 20,2 prosenttiin, mutta keskustan kannatus putosi 1,1 prosenttiyksikköä kuukaudessa. Pääministeripuoluetta äänestäisi 16,5 prosenttia kansasta.
Sekä Vares että e2 Tutkimuksen tutkija Jussi Westinen muistuttavat, että hallitsemisen taakka laskee väistämättä kannatusta.
– Pääministeripuolue ei ole onnistunut nostamaan kannatustaan eduskuntavaaleissa kuin kerran viimeisen 30 vuoden aikana, Westinen sanoo.
– Kokoomuksen Jyrki Kataisella ja Alexander Stubbillakin oli suosiopiikkinsä, mutta kun eteen tuli ikäviä päätöksiä, pääministerin vastuu alkoi painaa. Kansalaisilla oli kovia odotuksia, mutta he pettyivät, Westinen jatkaa.
Westinen ja Vares uskovat, että keskustan kannatus on laskenut edellisestä mittauksesta osin irtisanomislakihankkeen vuoksi, joka meni niin ikään pääministeripuolueen piikkiin.
– Ylipäätään kokoomus on onnistunut tekemään 2000-luvulla sellaista politiikkaa, joka ei heidän kannattajiaan järkytä, Westinen summaa.
– Keskustaa auttaisi, jos se onnistuisi välttämään tällaisten arvovaltakysymysten muodostumisen ja markkinoimaan tehokkaammin talouden parantumista, Vares toteaa.
Molemmat kuitenkin huomauttavat, ettei Ylen mittauksessa näy dramaattisia muutoksia muihin tämän vuoden gallupeihin.
Vaalikaudella 2007–2011 keskustalaisia järkyttivät vaalirahakohu ja jätevesiasetus, mikä näkyi vaalipäivänä 15,8 prosentin kannatuksena.
– Se oli keskustassa itseruoskinnan paikka. Ellei trendiä saada käännettyä ennen vaaleja, sama on taas edessä, Westinen toteaa.
Toisin kuin Vares, Westinen on kuitenkin sitä mieltä, että paljon ehtii vielä tapahtua ennen huhtikuuta.
– Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa noin kolmannes äänestäjistä teki äänestyspäätöksensä viimeisen kahden viikon aikana ennen vaalipäivää.
Kokoomuksesta erottuminen on nyt keskustalle ratkaiseva asia, Westinen uskoo.
– Moni kokee sekä keskustan että kokoomuksen läheiseksi ja voisi äänestää kumpaa tahansa. Keskustalla ja SDP:llä on huomattavasti vähemmän liittymäpintaa äänestäjäkunnassa.
Westinen toteaa, että hallitusyhteistyö kokoomuksen kanssa on keskustalle aina tietynlainen haaste. Keskustalta odotetaan alkiolaista köyhän asialla olemista, mutta puolue samaistuu herkästi kokoomuksen oikeistolaiseen linjaan.
– Puoluebarometrien mukaan kokoomuksen kanssa hallituksessa oleva keskusta koetaan ylimielisemmäksi kuin muulloin. Demareiden kanssa alkiolaisuutta on ollut helpompi tuoda uskottavasti esille.